Pitääkö sairaanhoitopiirin tuottaa voittoa?

Uutiset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hyvästä taloudellisesta tilanteesta ja tuloksesta ovat olleet mukavaa luettavaa. Valmistuva uusi sairaala palvelee entistä paremmin potilaita, ja henkilökunnan on hyvä työskennellä terveissä tiloissa.

Taidehankintoihin on myönnetty budjetti, joilla rahoilla saadaan sairaala-arkeen taideterapeuttisia elämyksiä.

Hyvä taloudellinen tulos on edellyttänyt tiukkaa budjettikuria eri sektoreilla. Olemme huolestuneita hoitotarvikejakelun budjetin täydellisestä alimitoituksesta.

Hankinnat joudutaan kilpailuttamaan suurimmalta osin vain taloudellisin kriteerein, jolloin kroonisesti sairaiden ihmisten hoitoarjen sujuvuus määräytyy sairaanhoitopiirin vuosittaisen rahatilanteen mukaan.

Me olemme ykköstyypin diabeetikkoja, joiden arkea rytmittävät verensokereiden mittaaminen 5–25 kertaa päivässä ja insuliinin annostelu kertakäyttöisin neuloin tai insuliinipumppuun liitettävien kanyylien avulla.

Haimamme ei tuota insuliinia, ja kuolisimme ilman pistoksia. Halvat neulat ja verensokerilansetit aiheuttavat kudosvaurioita, kun pistoksia tulee päivittäin kymmeniä eri puolille kehoa.

Jyväskylän hoitotarvikejakelun budjettitilanne on herättänyt huolta valtakunnallisesti jo vuosia, ja tämän tekstin kirjoittamiseen ovat osallistuneet diabeetikot ympäri maata. Huoli ja hätä yhdistävät meitä.

Tarjolla olisi enemmän maksavia, mutta paremmin toimivia hoitovälineitä. Viime aikoina on ollut puhetta Libre-verensokerisensorista, joka mittaa sokerin kudosnesteestä kahden viikon ajan yhdellä pistoksella.

Vaikka valtakunnallisia tutkimustuloksia sen vaikutuksista verensokeritasapainoon ei vielä olekaan olemassa, käyttäjien kokemukset ovat pelkästään positiivisia niin sokeritasapainon paranemisen kuin käyttömukavuudenkin osalta.

Libren jatkuva käyttö tulee laskelmien mukaan kalliimmaksi kuin verensokerimittari. Diabetes ja lääkäri –lehdessä syyskuussa 2013 esitetyn laskelman mukaan hoitotarvikkeiden osuus diabeteksen aiheuttamista kustannuksista on kuitenkin vain 3 prosenttia. Suurin osa kustannuksista muodostuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avo- ja osastohoidosta sekä lääkkeistä.

Diabeteksen hoidon osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on Diabetesliiton kannanoton (7.5.2017) mukaan 15 prosenttia. Suurin osa menoista syntyy lisäsairauksista: silmänpohjien vaurioista, munuaisten vajaatoiminnasta, elinsiirroista jne.

Tarkemman sokeriseurannan mahdollistavat hoitovälineet antavat diabeetikolle itselleen keinoja sokeritasapainon merkittävään parantamiseen.

Yksittäisten hoitovälineiden aiheuttamien kustannusten merkitys vähenee suhteessa taudin kokonaiskustannuksiin, kun paremman tasapainon avulla voidaan välttyä lisäsairauksilta. Niiden hoito maksaa yhteiskunnalle erikoissairaanhoidon, heikentyneen työkyvyn tai jopa ennenaikaisen eläköitymisen myötä paljon.

Sama todetaan Diabetesliiton kannanotossa: ”Diabeteksen kustannustutkimusten mukaan on taloudellisesti erittäin kannattavaa hoitaa diabeetikkoja siten, että lisäsairauksien ilmaantuminen saadaan estettyä tai niiden kehittymistä hidastettua.”

Olisi hienoa, jos vuositason budjettivaikutusten sijaan kyettäisiin ehkäisemään lisäsairauksia sekä parantamaan hoitotasapainoa ja -motivaatiota kunnollisten hoitovälineiden avulla. Ne ovat ykköstyypin diabeetikolle elinehto.

Elina Kiuru

Tuija Hämäläinen

Jyväskylä

sekä kymmenen muuta ykköstyypin diabeetikkoa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.