Pitkäaikaistyöttömiltä oppia kouluttamattomille nuorille

Viime aikoina on runsaasti herättänyt keskustelua ja huolta nuorten työttömien syrjäytymisvaara, varsinkin ilman toisen asteen koulutusta olevien, kun samaan aikaaan ehdotetaan yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä eläkkeelle. Erikoisen huolestuttavaa on se, että nuorten, varsinkin poikien, kouluosaaminen on jäämässä jälkeen tytöistä.

On myös sääli, jos yli 60-vuotiaiden ”ammattimiesten” elinaikanaan hankimaa ammattitaitoa ei osata tai edes yritetä käyttää ilman ammattikoulutusta jääneiden tai sen keskeytymisestä kärsivien nuorten hyväksi. Yliopistomaailmassa tätä kyllä tapahtuu, mutta miksi ei riittävästi muussa ammattitaitoa vaativassa työelämässä, jossa opin siirtyminen ”isältä pojalle” on ollut ainakin aikaisemmin kaiken kehityksen avain myös Suomessa.

Lienevätkö ammattiliittojen tiukat tasapalkkavaatimukset ammattikokemuksesta riippumatta tämän takana?

Eräs vuosien takainen esimerkki: Nuori lukiolainen pääsi paperitehtaaseen uudeksi kesäsijaiseksi ja oli kovin yllättynyt ensimmäisen palkkapussinsa odottamattomasta paksuudesta sekä ihmetteli vielä, että mikä mahtoi olla tuo kummallinen saunalisä hänen palkkanauhassaan.

Onpa myös ihme, jos nykyisen laman aikana Suomella on varaa maksaa liittojen vaatimia sopimuspalkkoja varsinkin vientialoilla tuloksesta, vastuusta tai työn laadusta riippumatta.

Miksi juuri vientialoilla suuria työllistäjäfirmoja on siirtymässä Suomesta halvempiin naapurimaihin? Rakennusalalla rakentajien virta käy Suomeen päin.

Toivottavasti paikallinen sopiminen palkoissa tulee korjaamaan tilannetta, vaikka osa parhaista päivistä onkin jo menetetty. Palkanhan maksaa aina työnantaja eikä liitto. Tulevaisuudessa emme tule pärjäämään kovassa kilpailussa nykyisellä elintasollamme (rihkaman tuontia) jo luontoakin ajatellen. Miksi Suomeen on myös vaikea löytää uusia sijoittajia?

Kyllä moni työtön 60-vuotias hyväkuntoisena tai alentuneellakin työkunnolla luultavasti haluaisi jatkaa työelämässä sekä haluaisi tuntea itsensä vielä tarpeelliseksi, jos hänellä olisi esim. nuori apumies jakamassa vaikeita työsuorituksia. Samalla hän voisi siirtää tietotaitoaan ja koulutusta uudelle sukupolvelle sekä käyttää lepoaikaa ehkä tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tästä hyötyisivät työnantaja tuotannon tuloksissa sekä myös valtio, puhumattakaan työn sosiaalisesta merkityksestä muun muassa lisääntyneen ikäihmisten yksinäisyyden torjumisessa.

Yksi palkka voitaisiin jakaa tietotaidon suhteessa ja korvata koulutuksesta kärsineen osuutta vaikka kalliista työttömyystuesta.

”Osta yksi niin saat kaksi.”

Veikko Avikainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Pienet kunnat ahdingossa

Joogit vastasaunan lauteille

Lyhyet

Lyhyet

Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Haasteina oppilasmäärä ja kiinteistön soveltuvuus

Tulevaisuus vaatii tekoja

Lukijan kuva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.