Pohjoisen Keski-Suomen yhdistettävä voimat

Pääkirjoitustoimituksen esimies Lasse Kankaan mukaan (Ksml 1.6.) Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyötä vaivaa "epäluottamuksen ilmapiiri" ja "keskinäinen kyräily". Tätä en tunnista. Ainakin kuntaparin johtavien luottamushenkilöiden välit ovat olleet hyvät ja luottamukselliset. Sen sijaan epäluottamusta on ollut Wiitaunioniin ja sen kykyyn vastata haasteisiin.

Wiitaunioni luotiin palveluiden yhteistä tuottamista varten. PARAS-lainsäädäntö pakotti yhteisen perusturvalautakunnan palveluiden tilaajaksi. Peruskunnille jäi maksajan osa. Samassa yhteydessä Kinnula liittyi mukaan perusturvayhteistyöhön.

Muutos on nähty Viitasaarella myönteisenä. On hyvä, että jokin toimielin voi katsoa kolmen kunnan aluetta kuin yhtenä kuntana ja päättää vaikkapa palvelupisteiden sijoittelusta. Pihtiputaalla on ollut haluttomuutta antaa lautakunnalle tällaista asemaa. Malli on ollut lisäksi epädemokraattinen: vaikka isäntäkunta Viitasaarella on yli puolet alueen asukkaista, käyttävät Pihtipudas ja Kinnula yhteislautakunnassa enemmistövaltaa.

Wiitaunionia on myös vaivannut virkamiesjohtajan puute. Yhteisten toimialajohtajien ja kahden kuntajohtajan esimiessuhteet ovat olleet sekavia. Tämän vuoksi tunnustelimme vuosi sitten Pihtiputaan kunnanjohtaja Erkki Nikkilää myös Viitasaaren johtoon Jouko Räsäsen jälkeen. Ehdotukseemme ei pohjoisessa naapurissa tartuttu.

Vaikka Viitasaari ja Pihtipudas onnistuivat edellisen valtuustokauden aikana elinkeinopolitiikassaan, kuntaparin väki väheni 615 henkilöllä. Kokonaisuutena Saarijärven-Viitasaaren seutu kuuluu Suomen viiden heikoimman seutukunnan joukkoon. Jos jatkamme nykyisellä rakenteella, vuoteen 2025 mennessä seutukunnan väki vähenee ennusteiden mukaan yli 3 000 hengellä.

Maakunnassa kuntakenttä on muuttunut. Äänekosken, Jyväskylän ja Jämsän kehityskäytävään keskittyy jo nyt 80 prosenttia maakunnan elinvoimasta. Nykyisellään Saarijärven-Viitasaaren seutu ei ole tälle keskittymälle kiinnostava kumppani. 34 000 asukkaan seutukunta on pirstoutunut kahdeksaan kuntaan ja useaan kehittämisyhtiöön. Tästä johtuen Viitasaari on maanitellut pohjoisia naapureitaan tiiviimpään yhteistyöhön ja herätellyt kuntaliitoskeskustleua, mutta olemme saaneet Pihtiputaalta rukkaset.

Näin kypsyi päätös tunnustella kumppaneita muistakin ilmansuunnista ja kerroimme siitä avoimesti pihtiputaalaisille. Äänekoskella innostus oli vähäistä. Idässä on maakuntaraja. Niinpä teemme nyt kuntajakoselvitystä läntisten naapureidemme kanssa. Kyse ei ole ollut "selän kääntämisestä maakunnan pohjoisimpien alueiden yhteisyölle", kuten Kangas kuvaili, vaan olemme pyytäneet Pihtipudasta mukaan yhteistyöselvityksiin. Kieltävän vastauksen jälkeenkin olemme korostaneet uuden kunnan halua jatkaa yhteistyötä mm. perusturvan ja lukiokoulutuksen osalta.

Onko Saarijärven, Viitasaaren, Kyyjärven, Kivijärven ja Kannonkosken kuntajakoselvitys siis "syöksähtelyä milloin mihinkin suuntaan", josta puuttuvat "realistisesti määritellyt politiikan linjat"? Ratkaisevaa on joka tapauksessa viiden valtuuston poliittinen tahto ja se mitataan syksyllä.

Nykyisellä rakenteella pohjoinen Keski-Suomi ei voi jatkaa!

PEKKA PUUSTINEN kaupunginhallituksen pj. (sd.) maakuntahallituksen jäsen Viitasaari

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

Outoa touhua Jyväskylän metsissä

Puolimatka petaa poliittista uraansa

Hallitus hakee fokustaan

Pääministeri Rinteen ikiomat kuplat

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.