Portugalin talouskriisi ja uusi linja

Ennen vaaleja SDP vastusti jyrkästi Portugalin tukipakettia. Vaalien jälkeen SDP:n kanta Portugalin tukipakettiin muuttui. Ja kun hallitusovet olivat raollaan, teki SDP takinkäännöksen kahdessa muussakin asiassa: suhtautumisessa Euroopan väliaikaisen kriisirahaston (ERVV) takausvastuiden yli kaksinkertaistamiseen ja pysyvään kriisirahastoon (EVM). SDP on selittänyt käännöstään sillä, että Suomen linjaan olisi nyt tehty jokin selvä muutos.

Kataisen/Urpilaisen neuvottelema Portugali-kanta ei sisältänyt ensimmäistäkään tuen ehtoja kiristävää seikkaa Suomen aikaisempaan kantaan verrattuna. Kataisen/Urpilaisen sopimus esittää toiveen sijoittajille, että nämä pitäisivät rahansa maassa. Kaikki maat ovat luonnollisesti aina toivoneet tätä. Se on taatusti myös Portugalin toive.

Irlannin tukisopimukseen nähden Portugali-paketti asettaa sijoittajille pienemmät vastuut. Lisäksi Kreikka-sopimus sisältää 50 miljardin euron suuruisen valtion omaisuuden myyntisitoumuksen. Portugalilla esitetään vain 5,5 miljardin euron sitoumusta.

Keskusta tukee osaltaan Portugalin ratkaisun aikaan saamista. Keskusta olisi halunnut, että Suomen neuvottelumandaattiin olisi kirjattu pyrkimys tavoitella Portugalia luotottaneille sijoittajille samanlaista vastuuta kuin on kirjattu Irlannin tukipakettiin sekä suurempaa valtion omaisuuden myyntiä.

Viime kesänä SDP vastusti Kreikka-pakettia ja väliaikaisen kriisirahaston perustamista perustamista ja Suomen 7,9 miljardin suuruisia takausvastuita sille. Niin ikään se vastusti juuri vaalien alla rahoituksen myöntämistä kriisirahastosta Portugalille. Nyt puolue on hyväksynyt vanhan rahaston varojen yli kaksinkertaistamisen, Suomen vastuiden nostamisen korkojen kanssa 17,2 miljardiin euroon ja rahoituksen myöntämisen Portugalille ilman uusia ehtoja.

Uutuus ja ehtojen tiukennus on SDP:n mielestä se, että Portugalin jälkeen kriisirahaston rahoitusta tarvitseva maa joutuu osoittamaan vakuudet rahoitukselle.

Suomen aikaisempaan kantaan nähden tämä ei ole mikään tarkistus, koska Suomi ei ole aikaisemmin sitoutunut edes ottamaan Portugalin jälkeen uusia maita rahoitettavaksi. Pääministeri Kiviniemi totesi ennen vaaleja, ettei Suomi varaudu uusien maiden rahoittamiseen. Kuten Yle ja Helsingin Sanomat ovat osoittaneet, me asian valmisteluissa mukana olleet tiesimme, että erityisesti Kreikalta tultaisiin vaatimaan vakuuksia, mikäli se joutuisi tukeutumaan kriisirahaston tukeen. Tämän "uutuuden" Katainen ja Urpilainen sitten kirjasivat sopimukseensa.

Keskusta jatkaa nyt vaalien jälkeen ennen vaaleja linjaamallaan tiellä suhteessa kriisirahastojen kasvattamiseen. Pidämme antamamme sitoumukset, mutta emme suostu Suomen takausvastuiden nostamiseen nykyisestä vajaasta 8 miljardista eurosta aina 17,2 miljardiin euroon saakka. Emme liioin varaudu Portugalin jälkeen uusien tähän saakka maiden mukaan rahoittamista väliaikaisen kriisirahaston varoista.

Näistä oli kysymys, kun lupasin Helsingin Sanomien toimittajalle pullon ja ottaa vähän itsekin, mikäli Kataisen/Urpilaisen sopimus asettaa aitoja ja velvoittavia ehtoja Portugalin sopimusluonnokseen tai tiukentaa Suomen kantaa jo valmisteltuihin nähden. Edellä kerrottu huomioon ottaen, en siis näe mitään syytä, miksi minun tälläkään kertaa pitäisi humaltua.

MAURI PEKKARINEN elinkeinoministeri

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Varpushaukka Keuruun Haapamäellä. Kuva: Marja Mallat

Naaraskorento munii veteen. Kuva: Jukka Luoma

Neitoperhonen. Kuva: Pirjo Ala-Hynnilä

Lukijan kuvatRautapyörä. Kuva: Jorma Soininen

Talousjärjestelmä luo pahoinvointia

Lyhyet

Lyhyet

Mykkäsen malli lisäisi kivihiilen käyttöä

Poliittisen poliisin paluu

Kiristäjät liikkeellä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.