Presidentinvaaleissa äänestetään itsenäisyydestä

Kun itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja minä olen ollut kahdessa viime sodassa etulinjan ryhmänjohtajana puolustamassa Suomen itsenäisyyttä, niin minulla on velvollisuus kirjoittaa Suomen ulkopolitiikasta.

Historiasta aluksi sen verran, että Suomi oli ollut Ruotsin vallan alainen 659 vuotta ja Venäjän vallan alainen 108 vuotta ennen kuin se julistautui itsenäiseksi.

Raskaiden sotavuosien jälkeen Suomen ulkopoliittiseen linjaan ratkaisevasti vaikuttaneet presidentit Paasikivi ja Kekkonen päätyivät sellaiseen ratkaisuun, että vain puolueettomana ja sitoutumattomana Suomella on elintilaa jatkaa itsenäisenä valtakuntana. Neuvostoliitolla sodan pelko oli vielä niin suuri, että Suomen oli tehtävä Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus, jolla Neuvostoliitto turvasi sen, ettei Saksa Suomen kautta hyökkää sen kimppuun.

Suomen ulkopolitiikassa tapahtui muutos, kun Neuvostoliitto hajosi, sillä Suomi alkoi pelkäämään Venäjää. Kun presidentti Koivistolla silloisten lakien mukaan oli täydet oikeudet päättää ulkopolitiikasta, hän määräsi, että Suomen on liityttävä EU:n jäseneksi. Käytännön ratkaisut jäivät pääministeri Ahon hallituksen tehtäväksi.

Nyt Suomen valtiosääntö on muutettu sellaiseksi, että presidentiltä on riisuttu valtaoikeudet päättää yksin ulkopolitiikasta. Vaikka valta onkin nyt kansalla, on aina muistettava, että presidentti on vieläkin tärkein henkilö ulkopolitiikan linjanvedossa.

Vastuullisten poliitikkojen pitäisi nyt tunnustaa se tosiasia, että Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän ulkopolitiikan johtolanka on se, että se haluaa varmistaa sen, että mikään ulkopuolinen vaara ei sen rajoja uhkaa. Minä näen nykyisessä Suomen ulkopolitiikassa sen virheratkaisun, joka ei sovi mitenkään Paasikiven ja Kekkosen linjauksiin, että Suomea on lähdetty viemään sotilasliitto Naton kytköksiin, vaikka Suomen kansasta selvä enemmistö suhtautuu kielteisesti Natoon.

Suomi teki Alexander Stubbin hallituksen aikana 2014 Naton kanssa ns. isäntämaasopimuksen, jonka perusteella Nato voi järjestää Suomen ja Venäjän rajalla sotaharjoituksia. Eikö silloin ollenkaan ymmärretty ajatella, että sillähän itse tehtiin uhkatekijä Venäjän harjoittamalle ulkopolitiikalle?

Suomen puolesta isäntämaasopimuksen on allekirjoittanut puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg. Sopimusta ei päästetty eduskuntakäsittelyyn.

Se oli vaikeaa aikaa silloin, kun Paasikivi ja Kekkonen joutuivat taivuttamaan Suomen kansaa siihen, että YYA-sopimus on hyväksyttävä Neuvostoliiton vaatimusten mukaisesti, sillä se turvaa Suomen itsenäisyyden.

Minä toivon, että 100 vuotta tänä vuonna täyttävä itsenäinen Suomi tulevaisuudessakin vaalii itsenäisyyttään ja se turva, minkä aikanaan Suomelle antoi YYA-sopimus, on nyt saatavissa sillä, että Suomi ei liity sotilasliitto Naton jäseneksi.

Minä toivon, että tulevista presidentinvaaleista käydään riittävän syvällinen keskustelu ja minä kannatan entisen pääministerin Matti Vanhasen valitsemista tulevissa vaaleissa presidentiksi, koska hän on ilmoittanut, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän ei ole viemässä Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi.

Heimo Linna

sotaveteraani

entinen kansanedustaja ja ministeri

Perho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Muisti on herkkä häiriintymään

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.