Presidentti monilla asioilla

Presidentti Sauli Niinistö on huolestunut syrjäytymiskehityksestä, erityisesti nuorten jäämisestä koulu- ja työelämän ulkopuolella. Niinistö piti aihetta esillä vaalikampanjassaan ja on puhunut asiasta myös presidenttinä.

Hänen huolensa on perusteltu.

Suomessa on tällä hetkellä noin 50000 nuorta, joiden elämä on menossa normaaliajattelun mukaan hunningolle. He eivät ole koulussa tai työssä eivätkä edes ehkä aio hakeutua kumpaankaan. Heitä elämän virta vie koskiin ja kuohuihin. Monen elämä jää lyhyeksi ja repaleiseksi.

Moniarvoisessa ja suvaitsevassa yhteiskunnassa jokainen ihminen voi tietenkin elää lähes omien elämänarvojensa ja tapojensa mukaan. Mutta täydellinen välinpitämättömyyspolitiikka vie osan ihmisistä vaikeuksiin. Sitä vastaan yhteiskunnassa on taisteltava, sillä nuorten elämässä koulutus ja työ ovat se peruspohja, johon jokainen on saatava tarttumaan.

Jos osa nuorista syrjäytyy koulusta, armeijasta, työstä ja normaalista elämästä, ongelmat tulevat lähinurkille. Yhteiskunta jakautuu. Tuhoisa kehityskulku tuo muurit, vartijat ja väkivallan lähelle. Ja köyhyyden.

Presidentin puuttuminen asiaan on arvokasta. Suomen on aika herätä tähän vakavaan ongelmaan.

Venäläiskenraali Nikolai Makarovin lausunto kuohutti viime viikolla. Maamme johto vastasi nopeasti Venäjän asevoimien komentajan sanoihin. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tulivat julkisuuteen. Erityisesti Niinistön lausunnot olivat niin suorasukaisia, että diplomatian koukeroita kuulemaan tottuneet höristelivät kevyesti korvanlehtiään.

Presidentti sanoi, että venäläiskenraaliin näkemykset perustuivat väärään analyysiin Suomen asioista ja siksi johtivat myös vääriin johtopäätöksiin. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) sanoin napsakasti, että Suomi päättää omista asioistaan. Se on tietenkin itsestään selvää mutta sen sanominen voimallisesti tuntuu brutaalilta.

Makarovin lausunnot olivat todennäköisesti koepallo, jolla testattiin suomalaisten reagointia asiaan. Reaktiot tulivat ja jotakin lausunto varmasti vaikutti poliittiseen johtoomme. Venäjä ei jatkanut Makarovin lausuntolinjaa, sillä painostus voisi viedä Suomen vain kohti Natoa.

Suhde länteen on nykyisin ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ydintä eikä naapurin kommentit sitä käännä toiseksi. Toisaalta Suomi ei ilman ulkoista tyrkkäämistä Natoon nykyajattelulla hakeutuisi.

Kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) vetämä lähiruokatyöryhmä vieraili perjantaina Presidentinlinnassa. Ruokaryhmä jätti presidentti Niinistölle suunnatun vetoomuksen suomalaisen ruuan ja maakuntien makujen puolesta.

Kalmari esitti Niinistölle myös vahvan henkilökohtaisen toivomuksen. Kaikissa presidentin edustustilaisuuksissa toivotaan käytettävän suomalaista ruokaa ja eri puolilta Suomea olevia paikallisia tuotteita.

Toivomus lähiruuan puolesta on hyvä. Presidentti Tarja Halosen kaudella Linnan juhlissa oli maakuntien lähiruokapöytiä. Ehkä Niinistö pistää paremmaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.