Professori irti koulujen todellisuudesta

Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita on esittänyt lyhyen ajan sisällä kaksi koulujen toimintaa kommentoivaa puheenvuoroa: edellinen perusopetuksen ryhmäkokoihin ja uusin erityisopetuksen organisointiin liittyen.

Molemmat kirjoitukset osoittavat, että hän on viihtynyt turvallisessa yliopiston norsunluutornissaan erillään koulujen todellisuudesta.

Hän toteaa, että erityisopetusluokkien perustaminen perustuisi siihen, että "jokaisella opettajalla tuntuu olevan luokassaan kiusankappale, josta mieluiten pääsisi eroon". Käsittämätöntä puhetta tutkijan koulutuksen saaneelta "asiantuntijalta".

Saloviidan lausunto halveksii törkeällä tavalla paitsi opettajien ja rehtoreiden ammattimoraalia myös kuntien sivistystoimen johdon asiantuntemusta: heidän päätöksillään erityisopetus kunnissa organisoidaan.

PISA-tutkimusten tuloksia tulkittaessa suomalaisten opettajien ja rehtoreiden on todettu sitoutuneen oppimisedellytyksiltään heikoimpien oppilaiden tukemiseen. Erot PISA-testien mittaamissa oppimistuloksissa ovat Suomessa poikkeuksellisen pienet parhaimpien ja heikoimpien välillä.

Onkin kohtuutonta kuunnella asenteellisia uskomuksia ja tuulesta temmattuja väitteitä opettajien laiskuudesta opettaa lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia tai asiallinen käyttäytyminen jäänyt kotona oppimatta.

Saloviita esitti aikaisemmin myös, ettei koulujen ryhmäkoolla olisi yhteyttä oppimistuloksiin. Varmaan tällainenkin tulos on voitu saada tutkimuksissa, missä ei ole otettu kantaa oppilaiden oppimiskokemuksiin, oppimismotivaatioon ja sen vaikutuksista jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Jokaiselle opetuksen ammattilaiselle on kuitenkin päivänselvää, että oppilas saa laadukkaampaa ja yksilöllisempää opetusta pienessä ryhmässä kuin suuressa. Perusopetuksen aikaiset, suurissa ryhmissä syntyneet kielteiset oppimiskokemukset lienevät yksi keskeisimmistä syistä siihen, että osa oppilaista ei hakeudu jatko-opintoihin.

Edelleen voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet on laadittu 15 oppilaan keskimääräiselle ryhmäkoolle. Ryhmäkokojen ajateltiin joustavan tuosta keskiarvosta sekä alas- että ylöspäin tarpeen mukaan opetussisältö, oppilasaines ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioiden.

Jos ryhmäkoolla ei olisi väliä oppimistuloksiin, tulisi lapsillekin järjestää samanlaisia suurryhmäluentoja, mitä suomalaisissa yliopistoissa nykyään suositaan.

Jos 80-100 opiskelijaa ei opi suomalaisten yliopistojen massaluennolla asiaa yhtä perusteellisesti kuin maailman huippuyliopistoissa opitaan 8 opiskelijan vuorovaikutteisessa lähiopetuksessa, voisi tulla mieleen, että ryhmäkoolla on merkitystä heikommilla opiskelutaidoilla varustettujen perusopetuksen oppilaidenkin kohdalla.

Voi olla tottakin, ettei asiasta ole tutkimustuloksia - en tiedä. Yliopistojen talouden talutusnuorassa kulkevat saloviidathan tekevät tutkimuksia haluamistaan aiheista ja haluamillaan tutkimusasetelmilla. Se, että asiaa ei olisi tutkittu, ei kuitenkaan osoita asiantilan todellista laitaa.

Jyväskylän yliopisto on arvostettu kasvatustieteellinen korkeakoulu. Sen erityispedagogiikan professori ei voi olla väärässä.

PETRI KÄÄRIÄINEN opetusalan pääluottamusmies, JUKO/OAJ Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.