Prosenttia vai prosenttiyksikköä?

Meillä suomalaisilla on tulossa mielenkiintoisia politiikan tapahtumia: eurovaalien lisäksi kahdessa merkittävässä puolueessa jäsentenväliset kisat siitä, kuka puoluetta puheenjohtajana johtaa. Vaalikentillä rientää asianomistajia sekä runsaasti heidän tukijoitaan. Varmaankin puhutaan myös talousasioista, esitetään runsaasti numerotietoja, sekä prosentteja.

Prosentit ja prosenttiyksiköt menevät helposti sekaisin. Jos esimerkiksi kunnassa huomataan, että ei 20 prosentin äyrillä tulla toimeen, päätetään äyrin hintaa nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä, eli viidellä prosentilla, jotta tulos olisi 21%. Prosenttilaskusta saadaan erilainen tulos laskettaessa alhaalta ylös tai ylhäältä alas.

Juho Niukkanen toimi maamme rahaministerinä kolmessa eri vaiheessa vuosina 1927–28, 1936–37 sekä 1953. Budjetit saivat ministerin mukaan nimen ”Niukkas-budjetti”. Eräässä vaiheessa asevelvollisuuttaan suorittaville maksettua yhden markan päivärahaa päätettiin korottaa sadalla prosentilla kahdeksi markaksi.

Pojat olivat mielissään ja tyytyivät vielä siihenkin, kun kuultiin, ettei valtion rahatilanne salli niin suurta korotusta, ja että päivärahaa on pakko alentaa 50 prosentilla. Maksun yhteydessä huomattiin ettei korotusta tullut lainkaan. Pojat päättelivät, että taas herrat pettivät prosenttilaskulla.

Taannoin luin lehdestäni artikkelin, jossa todettiin kokonaisveroasteen kohonneen maassamme viime vuonna 45,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se OECD-maissa oli keskimäärin 39,4 eli 4,6 prosenttia alhaisempi kuin Suomessa. Painovirhepaholainen oli pistänyt sormensa tekstiin. Tietysti tarkoitus oli kertoa että 6,2 prosenttiyksikköä alhaisempi, sillä sellainenhan ero lukujen väliin muodostuu vähennyslaskulla, ja prosenttiyksikköinä vastaavia eroja yleensä ilmaistaan.

Jos Suomen kokonaisveroaste pitäisi laskea OECD:n keskiarvoon, pitäisi sitä alentaa 13,6 prosentilla, mutta jos OECD:n korkorasitus pitäisi nostaa Suomen 45,6 prosenttiin, pitäisi OECD-maissa verotusta kiristää runsaat 15,7 prosenttia. Esimerkit osoittanevat, että sekä prosenttiyksiköistä puhuttaessa kuin myös kuunneltaessa ja luettaessa kannattaa olla tarkkana.

YRJÖ JAATINEN

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuva

Älä lopeta sanomasta kauniita

Vanhemmuuden tärkein taito on ymmärtää lasta

Joukkoliikennettä kehitettävä rohkeasti Jyväskylän seudulla

”Ratsastus on helppoa”

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.