Psyko- vai tykökulttuuria?

Pelastammeko joka viidennen nuoren pahoinvoinnin sillä, että tarjolla on psykoterapeutin sohva, jossa purkaa mieltä kiusaavat ongelmat? Onko tämä sitä kallista hyvinvointia vai korkeatasoista terveydenhuoltoa?

Onko myöhäistä pystytellä palomuureja, kun talo on jo liekeissä? Järkevintä olisi estää palon syttyminen.

Psyykkisen pahoinvoinnin sytyttäjiä ovat muun muassa ”hyvinvointi” ja sen ylläpitämiseen tarvittavat perheiden taloudelliset resurssit, avioliitojen hajanaisuus, kilpailun tuoma fyysinen tai henkinen itsetuntovajaus, koulukiusaaminen, yhä nuoremmille suunnatut kaupalliset muoti-ilmiöt huumeineen, nettikontaktit, kotien ja koulujen vähentyneet mahdollisuudet asettaa rajoja jo vanhemmille itselleen saati sitten nuorille sekä yhteisajan puute sukupolvien välillä. Poliittiset kiistat, työttömyys, säästöt terveydenhuollossa, perhetuissa ja koulutuksessa eivät liene syistä vähäisimpiä.

Onko psykologien aiemmin kauppaama ns. vapaa kasvatus tuottanut toivottua tulosta? Eläinkunnassa jo emotkin osaavat asettaa rajat suojellessaan jälkeläisiä, kun kysymyksessä lopulta on lajin säilyminen.

Ihmisen kehittyneet aivot ovat lapsuudessa kuin internet, joka säilöö kaiken sinne syötetyn tietoisesti tai tiedottomasti. Haittaohjelmat jäävät sinne ja leviävät viruksen tapaan saastuttaen terveitäkin alueita.

Näitä ongelmia psykoterapiat yrittävät sieltä eliminoida, usein heikolla tuloksella. Psyken ”viruslääkkeistä” on apua, mutta ne eivät paranna lopullisesti ja lisäksi aiheuttavat omia haittojaan.

Eri tyyppisistä psykoterapiametodien sanahirviöistä menee ammatti-ihminenkin sekaisin. On psykodynaamiset, kognitiivis-behavioraaliset, strategiset systeemiset verkostoterapiat, kognitiivis- interpersonaaliset terapiat, dynaaminen käyttäytymisterapeuttinen, psykoedukatiivinen hoito-ote, psykoanalyyttinen terapia – joko lyhyet tai pitkät vuosia kestävät jne.

Useimmiten lisänä tarvitaan lääkehoito. Hoitojen tuloksellisuudesta pitkällä ajalla on asiantuntijoidenkin mukaan suhteellisen vähän tutkimusnäyttöä. Mitä enemmän on erilaisia hoitomenetelmiä, sen huonommat ovat tulokset muussakin lääketieteessä.

Palomuurit jo lapsuudessa olisivat varmasti kaikkein tehokkaimmat psyken ongelmien estossa samoin kuin työelämässä. Jos ongelma on esimerkiksi työuupumus, tulee työoloja muuttaa eikä turvautua psykoterapiaan. Työterveydellä ja ammattiyhdistyksillä tulisi olla suurempi, ehkäisevä panos.

Näyttää, että tulevaisuudessa läntisissä hyvinvointivaltioissa edessä on siirtyminen materian palvonnasta kestävämpään, luonnonmukaisuutta kunnioittavaan elintapaan. Aivomme eivät ehkä pysy mukana kaupallisen tietomaailman kehityksen vauhdissa.

Siksi psyken hoidosta on tulossa suuri ja kallis haaste lääketieteelle ja koko kansakunnalle. Valitettavasti myös oiva tilaisuus ehkä vähäiselläkin valekoulutuksella erilaisiin bisneksiin.

Psykokulttuurin sijasta tulisi pyrkiä kasvatuksessa yhteisölliseen, toista kunnioittavaan ihmissuhteiseen tykökulttuuriin ja sen kehittämiseen tietokonemaailman ulkopuolella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Lukijan kuvatSateenkaari Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.