Pumput harvassa opettajakunnassa

Opettaa vai oppia, määrä vai laatu, pieni vai suuri, tutkimus vai opetus, valtion tai yksityinen rahoitus? Siinä vastakkainasettelua keskustelusta kuukauden ajalta. Vuorovaikutusta tarvitaan ja Keskisuomalainen on onnistunut hyvin, kun on saanut liikkeelle yliopiston rehtorin, vararehtorin, lehtoreita, tohtoreita, opiskelijoita ja yliopistomaailmaa sivusta seuranneita.

Median tehtävä on jakaa uutisia ja tietoa, jotta kansa voisi saada käsityksen ja luoda mielipiteen tapahtuneesta ja synnyttää pohdinnan asian merkityksestä. Yliopistoasiassa Keskisuomalainen pääsi tavoitteeseensa.

Median tavoiteasettelu ei ole kovin kaukana korkeakoulujen päämäärästä. Molemmat pyrkivät synnyttämään uutta, parantamaan yhteiskuntaa. Suomalaiset osaavat lukea, mutta luennoivan professorin, lehtorin tai tutkijan mahdollisuudet löytää opiskelija ja tätä kautta luoda uutta ovat paremmat ja verrattavissa markkinamieheen.

Jos ryhmä ei ole liian suuri, pätevä luennoitsija havaitsee varsin pian sen erityispiirteet ja osaamistason. Luennoitsija voi jakaa mielessään opiskelijat kolmeen ryhmään: pullo, sieni ja pumppu.

Pullo-opiskelija tallentaa tarkasti luennolta saamansa tiedon pulloon, jonka tentissä tyhjentää vastauksiinsa. Tentti menee hyvin, mutta pullo on tyhjä.

Toinen, sieniopiskelija on myös luennolla aktiivinen, imee kaiken saamansa materiaalin sieneen, jatkaa vielä kotona materiaalin hankintaa, kunnes sieni on kylläinen. Tentissä opiskelija pusertaa tiedot sienestään, tentti menee erinomaisesti, mutta sieni on kuiva.

Kolmas, pumppu-opiskelija on edellisten vastakohta. Luennolla opiskelija ei niinkään tallenna tietoa vaan innostuu kuulemastaan. Luennoitsijan ei tarvitse sanoa kuin muutama lause, kun pumppu käynnistyy, uutta ajatusta pursuaa jo ilmeestä.

Opiskelijan ja luennoitsijan ajatukset löytävät toisensa. Tästä on kyse suomalaisessa yliopistossa. Pumppuja on harvassa, mutta ne on löydettävä, tämä on yliopiston päämäärä, jotta Suomen ajatus tai luovuus ei kokonaan katoa Aasiaan.

Suomessa yliopistojen lehtorikunta on täysin vertailukelpoinen ja -tasoinen kansainvälisten yliopistojen kanssa, mutta professorikunta on pedagogisilta valmiuksiltaan kaukana tästä. Poikkeuksiakin toki on.

Pelkällä rahalla, kuten Aalto-yliopistossa on pitkälti tapahtumassa, pumppuja ei löydetä. Asenteita on muutettava, opiskelijamääriä rajusti supistettava, professorin valintakriteerejä rukattava pedagogisia valmiuksia korostaviksi. Jyväskylän yliopiston rehtorin Aino Sallisen sanat yliopisto-opetuksesta (Ksml 5.11.) ovat rohkaisevia.

ILARI KOTIMÄKI Keuruu, Pihlajavesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hallitus hakee fokustaan

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

Outoa touhua Jyväskylän metsissä

Puolimatka petaa poliittista uraansa

Pääministeri Rinteen ikiomat kuplat

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Sateenkaariliike vahingoittaa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.