Punamullan jakopolitiikan paluu

Pääministeri Antti Rinteen hallitus sai ensi vuoden budjettiesityksensä pienin kivuin valmiiksi. Eduskunta saa sen käsiteltäväksi vasta 7. 10. Aikaa käsittelylle jää erittäin vähän. Uusilla edustajilla saattavat mennä sormet suuhun paksua kirjaa hätäisesti tutkiessaan.

Budjettiesitystä on kehuttu, koska se sisältää paljon hyviä rahoituskohteita. Pieniä parannuksia tulee sosiaali- ja eläketurvaan ja panostuksia koulutukseen, liikenneinfraan ja eräisiin muihin tärkeisiin kohteisiin. Nämä perustuvat hallitusohjelmaan, joka on täynnä kauniita lupauksia.

Keski-Suomessa kiitämme erityisesti Jyväskylä–Tampere-ratayhteyden parantamisen suunnittelurahaa. Sekä maakuntamme teollisuuden kuljetuksille että henkilöliikenteelle kaksoisraide on kiireellinen ja välttämätön.

Paras ratkaisu olisi ollut oikorata Jämsästä Lahteen, josta on suora yhteys Helsinkiin ja Venäjälle, mutta tämä on kuitenkin kustannussyistä hylätty.

Toivottavasti kaksoisraiteen rakentamiseen löytyy rahoitus tällä vaalikaudella. Jos toteutus jää ns. Suomi-pääradan osaksi, se siirtyy 2030-luvulle. Se olisi kohtalokasta Keski-Suomen kehitykselle. Yhteisrintamassa ajamme hanketta pikaiseen toteutukseen asti.

 

Rinteen hallitus käänsi talouspolitiikan suunnan täysin päinvastaiseksi Sipilän hallitukseen nähden. Vanha punamullan jakopolitiikka palasi rytinällä keskustalaisen valtiovarainministerin johdolla. Lieneekö vuoden 1966 jälkeen vastaavaa käännöstä tapahtunut?

Punavihreä hallitus rakentaa koko talouspolitiikkansa työllisyysasteen nousun varaan. 75 prosentin saavuttaminen riippuu kansainvälisestä talouskehityksestä ja työmarkkinajärjestöjen ”hyväntahtoisuudesta”. Näihin ei ole luottamista. Päinvastoin maailmalla ja Euroopassa on poikkeuksellisen mustia pilviä.

Työmarkkinajärjestöt tuskin löytävät tehokkaita työllisyyttä parantavia keinoja. Työtaistelut voivat sen sijaan syödä talouden perustaa. Siksi on jopa todennäköistä, että työllisyys ja sen myötä julkinen talous eivät kasva toivotusti. Tällöin hallituksen talouspolitiikalta putoaa pohja. Jäljelle jää vain löysä velkarahan jako.

Kun talouden pohja putoaa, edessä ovat joko menoleikkaukset, verojen korotukset tai kasvava velanotto tai nämä kaikki. Hallitus pelaa uhkapeliä. Menolisäykset toteutuvat, mutta tulot eivät.

Seuraavalle hallitukselle jää aiempaa heikompi perintö päinvastoin kuin jäi Sipilän hallitukselta. Ikääntyvä väestö joutuu varautumaan heikkeneviin palveluihin ja leikkauksiin.

Kun kulutusmenoja kasvatetaan, on varmistettava, että vastaavat tulot toteutuvat joko samanaikaisesti tai ainakin niiden saamisesta on varmuus.

Nyt näin ei ole. Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit ovat pääosin kulutusmenotyyppisiä menoja, jotka rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä.

Hallitus ottaa ensi vuonna kaksi miljardia euroa uutta velkaa ja kiristää kokonaisveroastetta. Pieni- ja keskituloisten verokevennykset hallitus perii takaisin välillisten verojen kiristyksillä. Ilmastopolitiikkaan – globaaliin taisteluun Suomen promillepäästöä vastaan – sisältyvä veropolitiikka rankaisee raskaasti tavallista suomalaista, on tämä sitten työssäkäyvä, lapsiperhe, yrittäjä, viljelijä tai eläkeläinen. Asuminen, ruoka ja liikkuminen kallistuvat.

Kunnallisveroon kohdistuu nyt historiallisen suuri korotuspaine. Toteutuessaan se syö erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja työllisyyttä. Keski-Suomessa monien kuntien taloutta uhkaa lisäksi ns. laajakaistasotku, joka Rinteen hallituksen on ratkaistava.

 

Presidentti Mauno Koivisto totesi joskus, että valtio, joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa maan rajojen ulkopuolelle. Sekä EU:lle että muihin ulos meneviin eriin hallitus kuitenkin osoittaa merkittävää lisärahoitusta.

Totuuden hetki hallituksella on vuoden kuluttua, kun talouden ja työllisyyden kasvun pitäisi näkyä. Toivon, että hallituksen unelma toteutuu. Vahvaa uskoa se vaatii.

Toimi Kankaanniemi, kansanedustaja (ps.)
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

Oma koti on elämän perusta

Vauhdikas inkluusio?

Louhunsalmi Säynätsalossa. Kuva: Leena Lätti

Lyhyet

”Potilas ensin” on Sairaala Novan suunnittelun periaate

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.