Pyhä Olavi oli tuhat vuotta sitten Norjan sankarikuningas – nyt hänestä on tulossa Jyväskylän hukattu mahdollisuus

Norjan sankarikuningas Pyhä Olavi kaatui 29. heinäkuuta 1030 taistelussa pakanoita vastaan, minkä muistoksi suomalaisessakin kalenterissa 29.7. on Olavin päivä. Olavi levitti ratkaisevalla tavalla kristinuskoa pimeään Pohjolaan ja teki Norjasta kristityn kuningaskunnan. Öljyrikas Norjan valtio aikoo isosti juhlia tuhatvuotisuuttaan vuonna 2030.

Pyhä Olavi oli keskiajan superpyhimys, jonka haudalle Trondheimiin vaellettiin kaikkialta Euroopasta.

Norjalaisten aloitteesta on Euroopan Neuvosto perustanut monia Euroopan maita yhdistävän Pyhän Olavin vaellusreittien verkoston, joka ulottuu lännessä Ranskaan ja Englantiin, idässä Venäjälle ja Ukrainaan saakka ja koukkaa Suomenkin kautta.

 

Euroopassa on ollut satoja Pyhälle Olaville nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja, ja Suomessakin muutamia, esimerkiksi Sysmän keskiaikainen kirkko. Suomen tärkein Pyhään Olaviin liittyvä rakennusmonumentti on tietenkin Olavinlinna.

Vähemmän tunnettua on Jyvässeudun yhteys Pyhään Olaviin. Kun pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen kristillinen seurakunta Laukaa vuonna 1593 perustettiin, se pyhitettiin Pyhälle Olaville. Tuolloin oli nimittäin Ruotsin kuninkaana katolilainen Sigismund, joka oli puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican poika. Hartikan kirkonraunio Laukaan Kirkkoniemessä muistuttaa asiasta.

Lähempänä nykyaikaa, kun Jyväskylään perustettiin oma katolinen seurakunta vuonna 1949 ja se sai oman kirkon vuonna 1962, oli luontevaa jatkaa perinnettä ja nimetä kirkko Pyhälle Olaville. Norjan sankarikuningas on kuvattu Pyhän Olavin kirkon hyvin arvokkaissa lasimaalauksissa, jotka on tehnyt hollantilainen René Groenen.

Euroopan Neuvoston hanketta Pyhän Olavin turismireitin kehittämiseksi esiteltiin äskettäin Suomen kaikille ELY-keskuksille. Savonlinnan lisäksi etsittiin toista sopivaa Järvi-Suomen kohdetta. Luontevaa olisi ollut valita Laukaan-Jyväskylän seutu, koska täällä on olemassa yli neljä vuosisataa vanha ja edelleen täysin elävä Pyhän Olavin perinne.

Toisin kävi. Jyvässeutu nukkui tässä asiassa onnensa ohi. Jyväskylän sijasta kaupunkikohteeksi valittiinkin Pieksämäki.

Pyhän Olavin vahvistettu vaellusreitti ohittaa Jyväskylän huolimatta siitä, että Suomen ainoa katolinen Pyhän Olavin kirkko sijaitsee nimenomaan Jyväskylässä.

 

Vahvistetun uuden vaellusreitin linjaus koukkaa nyt Savonlinnasta Pieksämälle ja jatkuu sieltä Kangasniemen ja Joutsan kautta Sysmään.

Absurdia tässä on se, että Pieksämäellä, Kangasniemellä tai Joutsassa ei ole kerrassaan mitään Pyhään Olaviin liittyvää, ei uutta eikä vanhaa, niin hienoja paikkakuntia kuin ne muuten ehkä ovatkin.

Näin käy, kun ei tunneta historiaa eikä välitetä siitä.

 

Osmo Pekonen
sivistyshistorian dosentti
Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Työn arvostuksen pitää näkyä myös korvauksessa

Näytön paikka, kansanedustajat

Mitä kuuluu muistisairaan ihmisen läheiselle?

Lyhyet

Pelottelu pois ja faktat keskiöön

Vanhempaintoiminta – työtä lasten ja nuorten parhaaksi

Tulisiko valtakunnanoikeuden kokoontua?

Saarikan terveyspalveluista Kyyjärvellä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.