Rahaa raiteille pikaisesti

Suomen ja Keski-Suomen menestymisen keskeinen edellytys on toimivat liikenneyhteydet. Tiedon, ihmisten ja tavaroiden on kuljettava nopeasti ja esteettömästi. Tieto-, lento-, tie- ja rautatieliikenneyhteydet täydentävät toinen toisiaan. Junaliikenteen ongelmia on käsitelty taas viime päivinä (mm. Ksml 15. ja 16.6.). Molemmat viimeaikaiset tapaukset (Keljon sähköratavaurio ja Tampereen pohjoispuolen asetinlaitevika) johtuivat VR-Radan ongelmista.

Tämä vuosi on ollut VR:lle ja sitä kautta meille junamatkustajille vaikea. Tammikuun poikkeuksellisissa pakkasissa peräti neljännes junista myöhästyi. Varsinkin paljon modernia teknologiaa sisältävät Pendolinot ovat olleet vaikeuksissa.

Epäluotettavuus raideliikenteessä ei ole hyväksyttävää. Junien aikatauluihin täytyy voida luottaa. VR:n ongelmat karkottavat jo matkustajia henkilöautoihinsa ja se on ilmastonkin kannalta haitallista.

Ihannemaailmassa junat matkustaisivat vauhdilla paikasta toiseen ja lippujen hinnat olisivat kilpailukykyisiä yksityisautoilulle. Tästä tilanteesta ollaan valitettavan kaukana

Tilannetta ei ratkaise liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) pyytämät selvitykset VR:ltä, kun ministeri ja hallitus ovat itse syypäitä asioiden tämänhetkiseen malliin.

Uudet italialaisjunat ovat väärä ratkaisumalli tilanteessa, jossa radat ovat siinä kunnossa, ettei uusien junien ominaisuuksia voi käyttää. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on jatkuvasti yksimielisesti vaatinut perusväylänpidon rahoitustason nostamista ja varoittanut väylien huonoon kuntoon liittyvistä riskeistä. Myös VR on toistuvasti varoittanut riskeistä.

Turhaan. Hallituksen myöntämä rahoitus riittää juuri ja juuri väyläverkon päivittäisiin hoitotoimiin, mutta ei merkittävämpiin korjausinvestointeihin.

Väyläverkoston nykyisen kuntotason ylläpitäminen edellyttäisi noin 100 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta perusväylänpidon määrärahaan. Jos jo pitkään jatkuneesta rahoitusvajeesta johtuvaa väyläverkon heikentynyttä kuntoa halutaan kehittää nykyisestä, perusväylänpidon määrärahaan tarvitaan yli 200 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus. Pelkästään tammikuiset myöhästymiset aiheuttaneista routaongelmista eroon pääseminen edellyttäisi 40 miljoonan lisärahoitusta per vuosi viiden vuoden ajan.

Mikäli rataliikenteen kurjistaminen jatkuu vielä pitkään, on edessä paljon pahempia seurauksia kuin junien myöhästymiset. Junaliikenteen turvallisuus on laskenut: tulevaisuudessa kenties joudumme lukemaan enemmän uutisia radoilta pudonneista junista ja jopa henkilövahingoista.

Tämän estämiseksi ja Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden täyttämiseksi tarvitaan merkittävää lisäpanostusta rataliikenteeseen.

AHTI RUOPPILA aluejohtaja SAK Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

LyhyetKierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.