Rahastus lukion kirjoilla loputtava!

Kuten aina ennenkin, lukion koeviikon lähestyminen loppuaan kohti on merkki menneen jakson loppumisesta. Myös kirjakauppojen hyllyjen välissä on alkanut kuhina lukiolaisten metsästäessä seuraavan jakson kannalta välttämättömiä oppimateriaaleja.

Löysin myös itseni hiljattain tästä lukion myötä tutuksi tulleesta tilanteesta. Mieleeni myös ponnahti edellisten kertojen tapaan tuttu ajatus, johon moni muukin lukiolainen voi varmasti samaistua: “nää kirjat on ihan törkeen kalliita”.

Normaalisti en ole antanut tälle ajatukselle enempää jalansijaa. Olenkin vain kerännyt hyllyistä tarvitsemani kirjat ja suunnannut kassan kautta päivänjatkot toivottaen uloskäynnille taas kerran itse hävityksen todistaneen lompakkoni kanssa.

Viimeisin visiitti kirjakauppaan kuitenkin poikkesi merkittävästi edellisistä: kirjojen hinnat saivat minut tuntemaan ärtymystä ja suorastaan inhoa, joiden seurauksena poistuin kaupasta mitään ostamatta tavallista reittiäni pitkin. Samalla mielessäni vannoin jättäväni kirjat siihen paikkaan ihan vain protestiksi.

Myöhemmin lepyttyäni totesin tarvitsevani niitä kirjoja sekä hakevani ne sieltä seuraavalla viikolla ja unohtavani lapsellisen protestoinnin, olisihan siitä minulle ainoastaan hallaa. Silti ajattelin: “tämä ei saa jatkua”.

Aloinkin miettiä, että kuka kirjojen hinnoittelusta oikein päättää? Okei, vastaus on selvä. Kirjakaupat itse.

Mutta täytyyhän heidänkin hankkia tuotteensa jostain? Päättelinkin ketjun alussa olevan muutamalla sormella laskettavissa olevat kustantajat, jotka vastaavat suurimmasta osasta lukioissa käytetyistä oppikirjoista.

Haluaisinkin siis tietää, kuinka paljon kustantamot hyötyvät meidän lukuisten lukiolaisten tarpeesta saada käyttöömme laadukkaita oppimateriaaleja.

Ei, en sano, että heidän pitäisi tehdä tappiota tai materiaalien tason laskea. Joku roti hinnoittelussa on kuitenkin oltava. Esimerkiksi paperikirjaan millään tasolla vertailukelvottomat digikirjat ovat hinnaltaan melkein vastaavalla tasolla, eikä niitä edes toistaiseksi saa omaksi.

Lisäksi niiden käyttäminen on miltei mahdotonta koulun verkon ryhtyessä hitaaksi.

Mutta lätinät sikseen, oli minulla asiaakin. Puheet ilmaisesta toisesta asteesta ponnahtavat esille sopivin väliajoin, mutta näin eduskuntavaalien alla tästäkin asiasta olisi hyvä keskustella lisää.

Vaikka ilmainen toinen aste, erityisesti lukio, on vielä toistaiseksi utopistinen ajatus ainakin täällä kaksi suurlukiota omaavassa Jyväskylässä, on se jossain päin Suomea jo todellisuutta. Tasavertaisuuden nimissä se olisi kuitenkin saatava kaikkialle.

Ehdotankin, että ilmaisen toisen asteen ja erityisesti lukion toteutumiseksi on oppikirjoille saatava jonkinlainen lakisääteinen hintakatto. Tämä kuitenkin niin, etteivät edellä mainitsemani ketjun pohjimmaiset lenkit koe vahinkoa.

Opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa rahastuksen on kuitenkin loputtava!

Jaakko Jarva

lukiolainen, Schildtin lukio

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Lyhyet

Lyhyet

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.