Rataprojekti yli maakuntarajojen

Mitä kertoo yhteiskunnan kehityksestä ja ylimmän päätöksenteon valtakunnallisesta merkityksestä se, että nostetaan utopistiset suunnitelmat oikoa joka radan mutka miljoonien eurojen investoinnein, matkustustarvetta tutkimatta, koska nopea siirtyminen pääkaupunkiin on painavin kriteeri?

Onko nyt niin, että jokin nousukiidon nosteessa vaikuttava yksilöllinen voima pakottaa näihin suunnitelmiin? Niitä on helppo latoa pöytään, kun vastuuta niistä ei tarvitse itse kantaa. Ilmeisesti tämä on helpoin tie saada myös julkisuutta ja nimeään esille poliittisessa hierarkiassa.

Mutta onko esimerkiksi maakuntaliittojen valta infrastruktuurin saralla jo ylikorostunut ja rajoittunut vain kasvukeskusten hyvinvoinnin pyörityksiin ja nostamaan maakunnan ykköstavoitteiksi kasvukäytäväajattelumalleja edistäviä utopistisiakin suunnitelmia, niiden hyötysuhteista, merkitys- ja rahoituspohjista välittämättä. kun vastuu siirtyy muille tahoille?

Suomen rataverkko on mielestäni nykyisellään riittävä. Nyt pitäisi kuitenkin kiireesti eriyttää henkilö- ja tavaraliikenne eri väylille ja tavaraliikenne hiljaisemmille rataosuuksille, pois nopeuden kaikkivoivan autuuden tieltä.

Meillä, jos on tahtoa, on esittää varteenotettava poikittaisratayhteys läpi valtakunnan itärajalta Selkämeren sulana pysyvään satamaan Poriin. Merenkurkun ahtojääsumppu ei ahdista näinkään kovana talvena liikennettä.

Pori-Haapamäki-rata suljettiin 1980-luvun puolivälissä kaupalliselta tavaraliikenteeltä. Henkilöliikenne oli lakkautettu jo aikaisemmin.

Arvatenkin joku klikki ja toteutusmalli poliittisessa ja VR:n ajatusmaailmassa toi tämän ahaa elämyksen, kun Haapamäki oli suunnitelmissa poistaa koko rautatiekartalta.

Tosiasiassa liikennettä on vielä Kankaanpää-Kihniö-välillä ja tätä tuskin oikoratavöyhöttäjät tietävät. Niinisalon varuskunnan kaluston kuljetustarpeet ja kriisiradan olemassaolon tärkeys tulee myös ottaa huomioon maanpuolustuksellisessa mielessä.

Venäjän yhä laajeneva transitoliikenne, suomalaisilla kumipyörillä tapahtuva sukupolvenvaihdos, kansainvälinen kilpailu sekä uusien kaivannaisteollisuuden kohteiden valmistuminen ja jatkojalostus Satakunnassa sekä EU:n ilmastostrategia pakottavat jo tekemään jotakin eli siirtämän kuljetuksia turvallisemmalle kiskoliikenteelle.

Aika näyttääkin olevan kypsä Pori-Haapamäki -radan avaamiselle ja sen saattamiseksi nykypäivän vaatimukset täyttävälle tavaratonnimäärien vaatimille kiskotukselle.

Meillä on nyt herätystyö ja viisaudensiirtovaihe koottavana mahdollisimman pian radanvarsikaupunkien ja kuntien tahtotilojen varmistamiseksi, yhdessä maakuntaliittojen ja rata-aktivistien kanssa, jotka 90- luvulla kävivät ratataistelun, jotta kiskot yleensä säilyivät.

Keuruun kaupungin kehittämisyhtiöllä on myös valmis esiselvitys radan käyttö- ja käyttäjätarpeista ja tämäkin taho on eri kaupungeista valjastettava yhteiseen tavoitteeseemme Pori-Haapamäki -radan uudelleen liikenteelle avaamiseksi.

ANTERO POHJONEN kaupunginhallituksen jäsen Suomenselän rautatietyöryhmän jäsen Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Mökki vanhenee, mutta vero nousee

Nettiostaminen on helppoa, mutta valppaana pitää olla

Koronakriisistä noustaan kestävällä elvytyksellä

Tuuli- voimalasta ei kerrottu

Outoja teesejä Muuramen päätöksenteosta

Lyhyet

Lyhyet

Mielipidekirjoitus: Muuramen kuntapolitiikka muutoksessa

Keski-Suomi liikkeelle

Sanomasi oli löysää, Wallinheimo!

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.