Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Vierailija

Puheenjohtajamaa Suomi tekee vielä muutaman kuukauden ajan parhaansa hoitaakseen EU:n tulevan ohjelmakauden ”oikeille raiteille”.

EU:ssa monet keskeiset, unionin vastuulle kuuluvat asiat linjataan aina joka seitsemäs vuosi juuri seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Tämä koskee erityisesti EU:n omaa budjettia ja sen perustalle rakennettavia kehittämisohjelmia.

Brexitistä vähän riippuen budjettiraamit seitsemälle tulevalle vuodelle tullevat olemaan noin 1,1 % koko EU:n kansantuotteesta (BKT) eli runsaat 1,1 miljardia euroa seitsemässä vuodessa. Niistä komission vuosille 2021–27 tekemän esityksen mukaan maatalouden, alueellisen kehittämisen sekä tutkimuksen ja kehittämisen ohjelmiin käytetään yhteensä runsaat 70 %.

Moni kyselee, että miksei esimerkiksi koulutukseen, sosiaalitoimeen, teihin tai terveydenhoitoon käytetä EU:n varoja? Sanotut asiat ja monet muut julkiset tehtävät ovat jäsenvaltioiden ”omissa käsissä”. Ja siellä niiden pitääkin olla.

Tuollaiset julkiset menot vaatisivat moninkertaisia satsauksia EU:n budjettiin, mistä niitä sitten anottaisiin kilvan muiden jäsenmaiden kanssa esimerkiksi edellä sanottuihin tarpeisiin.

En siis todellakaan pidä ajatuksesta, että maksaisimme unionin budjettiin jäsenmaksuosuuksia merkittävästi nykyistä enemmän. Tai että keräisimme EU:n kukkaroon yhteisiä veroja oman maamme rahoitustarpeiden sijasta. Ei liioin sekään maistu, että ottaisimme unionina yhteiseen piikkiin velkaa.

Vielä pari vuotta sitten EU:n keskeiset johtohenkilöt kaavailivat ns. ”valkoisessa kirjassa” tuon sorttisia askeleita; siis muun muassa yhteistä valtiovarainministeriötä ja ministeriä, pesämunaa EU:n oikeaksi ja nykyistä isommaksi budjetiksi. Onneksi moiset hankkeet on ainakin toistaiseksi pantu jäihin.

Brexitin, unionin muunkinlaisen hajaannuksen (Itä-Euroopan oikeusvaltioperiaatteen rikkojat ja kuriton Etelä-Eurooppa) pitävät huolen siitä, että jäissä pysyvätkin. Jos kohta EU:n johdossa integraation syventämisajatuksia ei ole suinkaan murskattu.

Juuri EU:n alue- ja rakennepolitiikan seuraavien seitsemän vuoden linjauksissa tulee nyt näkymään, miten unioni tulee suhtautumaan niihin, jotka rikkovat unionin yhteisiä arvoja ja yhteistä kuria.

Ensi vuonna päättyvällä vuosien 2014–2020 aluepolitiikan (puhutaan myös EU:n alue- ja rakennepolitiikasta ja koheesiopolitiikasta) ohjelmakaudella aluetuen suurimpia saajia ovat olleet mm. Unkari, Liettua, Viro, Tsekki ja Puola. Asukasta kohti ne saavat noin kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi. Absoluuttisesti Puola saa eniten, vuodesta vähän riippuen noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Rahoituksen jakaantumiseen vaikuttaa ylivoimaisesti eniten nyt ja jatkossakin maiden BKT-kehitys viime vuosien aikana.

Jonkin verran vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti nuorten, koulutus ja syrjäytyneisyys ja todella vähän ilmastokysymyksen hoito sekä muuttoliikkeen taakka maalle. Valitettavasti Suomi suostui vuonna 2014 siihen, että harvan asutuksen kriteerin painoarvo romahti rahoituksen perusteista.

Vuosille 2021–27, eli uudella ohjelmakaudella, sanottujen suurten saajien osuuden pitäisi nyt laskea radikaalisti eli neljänneksellä (24%). Näin siksi, että niiden BKT-kehitys on ollut hyvä. Sitä ovat vauhdittaneet juuri EU:n koheesio- ja maatalousrahoituksen miljardit.

Iso kysymys on nyt, olemmeko valmiita leikkaamaan noilta suurilta itäisen Euroopan saajamailta vähintään tuon laskennallisen leikkauksen ja sen päälle vielä ”kurinpitotoimena” EU:n periaatteiden rikkomisesta sanktiovähennyksenä muutaman lisämiljardin.

Pitäisi mielestäni kyllä. Ratkaisut ovat jäsenmaiden hallitusten ja EU:n parlamentin käsissä.

Vuosien 2011– 2015 syvän taantuman seurauksena Suomen BKT ei kasvanut käytännössä lainkaan. Tämä kriteeri on antamassa Suomelle EU:n koheesiorahoitusta meneillään olevaa kautta vähän enemmän.

Muistaa kuitenkin sopii, että edelleen noille maille tullevat asukasta kohti laskien 7–8 kertaa se, mitä Suomi saa.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen
europarlamentaarikko (kesk.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.