Realismia jalkapallostadionin suunnitelmiin

Jalkapallon hyvä menestys on aiheuttanut Jyväskylän seudulla melkoisen buumin, jossa todellisuus ja realiteetit meinaavat unohtua.

Lähes vuosikymmenen ajan Jyväskylän juniorijalkapallo on pärjännyt erinomaisesti, vaikka harjoitus- ja peliolosuhteet eivät ole lähelläkään naapurikaupunkiemme vastaavia. Tyttöjen ja poikien kortteli-liigoihin on osallistunut tuhansia nuoria ja juniorit ovat näin saaneet pienestä pitäen kosketuksen jalkapallokulttuuriin.

Menestyksen myötä ovat myös puheet sekä kirjoitukset uudesta jalkapallostadionista nousseet esiin. Kaikki tiedämme Harjun stadionin rajoitukset ja ympäröivät olosuhteet, joita on kehitetty erityisesti yleisurheilua varten. Kansainväliset tapahtumat ovat osoittaneet, että Harju soveltuu näihin tilanteisiin, vaikka katsomoa joudutaan erillisjärjestelyin kohentamaan.

Pysyvämpiä ratkaisuja on hankala toteuttaa, ja Palloliiton vaatimus kentän valaisusta tuo huomattavan perusongelman.

Henkilökohtainen näkemykseni on, ettei Harjulle tulla hyväksymään valomastoja, mm. kaupunkikuvallisista syistä. Jokainen voi käydä lähimaastossa katsomassa, miten esimerkiksi Viitaniemen liikuntapuiston tasoiset valopylväät vaikuttaisivat korkealla Harjulla kaupunkimaisemaan.

Uudella Jyväskylällä on osoittaa erinomainen paikka jalkapallostadionille Vaajakosken urheilukeskuksesta. Kenttä on tyydyttävä ja pintamateriaali voidaan helposti vaihtaa, jos suuntaus on tekonurmiin. Nykykatsomossa on tilaa lähes 2000 katsojalle ja lisätarpeet kohtuullisen helposti toteutettavissa.

Stadionalue on myös monikäyttöinen. Talvikaudella sitä voidaan käyttää hiihtokilpailujen keskuksena, seuraavan kerran jo loppiaisena 2009 Keski-Suomen maakuntaviestissä. Lähivuosien aika tulee Vaajakosken tekojään kattaminen ajankohtaiseksi, silloin voidaan pohtia katsomon rakentamista kenttäalueen länsipäätyyn.

Jalkapallopiirien puheet kotistadionin välttämättömyydestä kantakaupungin alueella eivät perustu realiteetteihin. Harjun stadionilla voidaan varsin hyvin pelata Veikkaus-Liigaa 2-3 vuoden ajan.

Olosuhteet ovat tuntuvasti paremmat kuin esimerkiksi Rovaniemen tai Pietarsaaren keskuskentillä. Mustarastaat ja JyPK ovat useasti pelanneet ottelunsa Säynätsalon urheilukentällä, etäisyydestä ei ole syntynyt estettä. Lisäksi tunnelma Mustarastaiden kakkosen otteluissa Säykissä on ollut erinomainen.

Ennen kuin JJK taustavoimineen ryhtyy käyttämään rahojaan omintakeisiin stadionsuunnitelmiin, kannattaisi käydä avoin kaupunkipoliittinen keskustelu ja neuvottelut kaupungin johdon sekä päättäjien kanssa ratkaisumalleista. Selvää on, että lähivuosien aikana uudella kaupungilla on rahareikiä riittämiin.

ERKKI HUOVINEN YTL, LitK, nuorisonohjaaja, liikunta- ja hallintotyöläinen kuntavaaliehdokas (sd.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.