Rikoksen tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava

Keskisuomalainen uutisoi 11.3. lapsiasiavaltuutetun tekemästä aloitteesta oikeusministeriölle ja Julkisen sanan neuvostolle rikoksiin syyllistyneiden lasten yksityisyyteen liittyen. Toisin kuin em. uutinen antaa ymmärtää, valtuutettu on aloitteessaan huomioinut tilanteet, joissa voi olla aiheellista jättää rikosrekisteriin maininta alaikäisenä tehtyjen rikosten osalta.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa tekemällä mm. aloitteita.

Lapsen oikeudet perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka toteutumista kansainvälisesti valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.

Aloite perustuu syksyllä 2019 julkaistuun komitean yleiskommenttiin, josta tiedottaminen on yksi lapsiasiavaltuutetun tehtävä.

Aloitteessa esitetään, että ministeriö selvittää mahdollisuuden salata tuomioistuinten julkaisemista rikostuomioista alaikäisen henkilöllisyys täysi-ikäisyyteen saakka ja että salassapito jatkuisi pääsääntöisesti myös täysi-ikäiseksi tulon jälkeen.

Toiseksi esitetään, että rikosrekisteristä poistettaisiin rekisterimerkinnät pysyvästi, huomioiden kuitenkin muut lapsen oikeuksiin liittyvät intressit, kuten lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen mahdollisuuden.

Aloitteessa todetaan, että muutoksessa tavoitteeksi tulee asettaa tasapainon saavuttaminen alaikäisen rikoksen tehneen henkilön yksityisyyden suojan ja muiden perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien välillä.

Lisäksi aloitteessa esitetään kieltoa julkaista alaikäisen henkilöllisyys tekoa koskevassa uutisoinnissa.

Henkilöllisyyden paljastavalla uutisoinnilla on harvoin yhteiskunnallista merkitystä, joka puoltaisi paljastamista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan rikoksen tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava täydellisesti asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.

Lisäksi Suomessa on lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen myötä sitouduttu kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomioimaan ensisijaisesti lapsen etu.

Rikokseen syyllistyneen lapsen henkilöllisyyden paljastaminen julkisuudessa ei noudata sopimusta, eikä ole lapsen edun mukaista.

On hyvä muistaa, että lapsen oikeuksien sopimus on meillä voimassa lailla ja sitä täytyy Suomessa noudattaa.

Tutkimusten mukaan julkisuudesta on huomattavaa haittaa pyrittäessä edistämään lapsen yhteiskunnallista sopeutumista ja rakentavan roolin omaksumista rikollisten tekojen jälkeen.

Uusi mahdollisuus edesauttaa oikealle uralle ohjautumista. Tämä on lopulta paitsi lapsen myös yhteiskunnan etu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.