Rokoteväitteet kyseenalaisia

Pääkirjoitustoimittaja Pauliina Salminen esitti kolumnissaan mielipiteitään ja pohdintojaan influenssarokotteesta (Ksml 12.1.). On hyvä, että rokotteista keskustellaan. On hienoa, että Salminen tuo esille myös rokotteiden aiheuttamat vakavat haitat. Olisi kuitenkin hyvä erottaa asiantuntijanäkemykset ja omat mielipiteet, ja tuoda esille lähde sellaisille väitteille, joiden esitetään olevan asiantuntijatietoa.

Toimittaja esittää nimeämättömiin asiantuntijoihin viitaten sikainfluenssaa koskevan arvion: ”rokotukset estivät noin 80 000 tautitapausta.” Arvio on esitetty aiemmin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa, ja se on levinnyt tiedotusvälineissä laajalti, yleensä täysin kritiikittä.

Jutussa epäselväksi jää toisen, paljon yllättävämmän väitteen lähde: ”Jos rokotetta ei olisi annettu, olisi varmuudella kuollut kymmeniä lapsia.” Tätä väitettä ei esitetä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa, eikä se näytä olevan missään suhteessa tiedossa olevien kuolintapausten määriin. Toimittajan mukaan väite on kuitenkin peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puhuu omassa asiassaan kun arvioi itse suosittelemansa sikainfluenssarokotteen hyötyjä. Tiedotusvälineissä paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt arvostetun infektiotautiopin professorin Heikki Peltolan arvio Lääkärilehdessä 35/2010 sikainfluenssarokotuskampanjan tehosta:

”Hyvää tarkoittavat toimet jättävät kuitenkin tällä kerralla kiusallisen kysymyksen, oliko rokotuksista ylipäätään apua. (..) Väestötason hyötyä ei saavutettu kahdesta syystä: rokote ei odotusten mukaisesti ehtinyt ajoissa, ja - ennen kaikkea - SSIVA tarttuu kehnonlaisesti (Juupajoen kouluepidemia ja Rovaniemi ovat poikkeuksia). Tanska, Viro ja Puola eivät ryhtyneet massarokotuksiin lainkaan - missä ovat joukkosairastumiset ja -kuolemat siellä? Näkemys, jonka mukaan Suomessa estettiin paljon sairastumisia ja useita kuolemia, ei ole uskottava.”

Ruotsissa on arvioitu rokotuskampanjan tehoa, ja todettu, että sikainfluenssarokotteiden hinta per QALY (laatupainotettu elinvuosi) oli tuplasti sen, mitä normaalisti pidetään hyväksyttävänä terveydenhuollon panostuksissa. Näin, vaikka narkolepsian kustannuksia ei edes ole laskelmassa huomioitu.

Oma kysymyksensa on, mikä on influenssarokotteen hyöty. Vuonna 2011 asiaa arvioitiin tutkimuskatsauksessa. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia tehon osoittamiseksi ikäryhmissä 2-17 vuotta tai yli 65 vuotta ei löytynyt, toisin sanoen luotettava näyttö inaktivoidun kausi-influenssarokotteen tehosta näissä ikäryhmissä puuttui kokonaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.