Ruuan raaka-aineita ei entisaikaan hassattu

Maailman väkiluvun kasvu, ilmastonmuutos, leipäjonot, ruuan turvallisuus, ruokahävikki, ruoan arvostus… Harva nykysuomalainen pysähtyy ajattelemaan ruuan riittävyyttä, ruokaturvaa tai ruuan alkuperää; maito tulee purkista ja liha kaupan tiskiltä.

Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina mahdollisuus hankkia riittävästi ravinteikasta ja turvallista ruokaa. Se ei ole itsestään selvää Suomessakaan.

Uusavuttomuus uhkaa Suomen ruokaturvaa. Kaikilla ei ole osaamista, aikaa tai kiinnostusta ruuanlaittoon.

Prosessoidun ruuan ja lisäaineiden käyttö kasvaa, samalla ruuan arvostus laskee ja ruuan alkuperä hämärtyy. Ylipaino ja sen mukanaan tuomat sairaudet ovat kansanterveydellinen ongelma.

Ennen raaka-aineita hyödynnettiin tehokkaammin. Oli sianpääsylttyä, mykysoppaa sekä sisäelimistä valmistettua tappaiskeittoa. Osattiin perata kalat ja hyödyntää ruodot kalaliemeen. Pikkukalat leivottiin ruiskuoreen kalakukoksi.

Nyt elämme yltäkylläisyydessä – hyödynnämme lihasta vain parhaat fileet ja tuomme ruokaa ulkomailta. Lisäksi ruokahävikki teollisuudessa, kaupassa ja kotitalouksissa on valtavaa.

Tulevaisuudessa ihmistoiminnan vaikutukset uhkaavat maailman ruokaturvaa. Näitä ovat esimerkiksi vähentyvät fosforivarannot ja pölyttäjät sekä ilmastonmuutos.

Muuttuva ilmasto ja sääolosuhteet voivat aiheuttaa epävakautta ruuan hintaan ja saatavuuteen. Jo nyt on koettu kaksi sääolosuhteiltaan poikkeuksellista kesää peräkkäin ja satotappiot ovat olleet mittavia.

Suomalaisen maatalouden tukeminen on tärkeää, jotta säilyttäisimme jonkinlaisen omavaraisuuden.

Mielestämme hyvä, vähän ympäristöä kuormittava ratkaisu olisi hyödyntää enemmän suomalaisia järvikaloja. Esimerkiksi särkikaloja poistamalla voidaan parantaa rehevöityneiden järvien tilaa, ja hyödyntää kotimainen proteiininlähde.

Samoin suomalaiset marjat ja sienet jäävät liian usein mätänemään metsiimme, vaikka ne ovat todellista suomalaista ”superfoodia”. Mieluummin tuomme lentokoneella goji-marjoja ja avokadoa tuhansien kilometrien päästä.

Raaka-aineita voidaan hyödyntää tehokkaasti nykyäänkin. Juurekset voidaan käyttää kuorineen, jolloin saadaan talteen myös kuoren sisältämät ravintoaineet.

Kun hyödynnämme eläimestä kaikki ruhon osat, myös lihantuotannon ympäristövaikutukset pienenevät. Yhtenä esimerkkinä tästä mainittakoon Jyväskylän yliopiston Maksaa vaivan -hanke, joka selvittää mahdollisuuksia hyödyntää kalanmaksoja ihmisravinnoksi esim. ravintoloiden erikoistuotteena.

Hyvää kehitystä on havaittavissa myös muualla. Lähi- ja luomuruoan arvostus kasvaa, satokausikalenteria hyödynnetään ja monet palvelut tähtäävät ruokahävikin vähentämiseen. Kotitalouksien ruokahävikkiin voimme itse vaikuttaa omilla valinnoillamme ja ruokaostosten suunnittelulla.

Vanhemmilla sukupolvilla on paljon arvokasta tietotaitoa, josta voisimme ottaa oppia.

Seuraavien sukupolvien asenteisiin ja osaamiseen voimme vaikuttaa opettamalla lapsiamme arvostamaan itse tehtyä ruokaa ja kotimaisia raaka-aineita. Asennemuutos lähtee pienistä oivalluksista.

Tuula Väänänen

Anniina Nikali

Jaana Lahdenniemi

Tiede ja yhteiskunta -kurssi

Konneveden tutkimusasema

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Myös yksityishenkilöiden veronkierto estettävä

Masennuksesta ja surusta

Venäjä, idästä ei mitään uutta

Lyhyet

Tulevaisuuden työelämä kaipaa ”sosiaalisia nörttejä”

Lyhyet

Jätemaksu peritään moneen kertaan

Ilmastoasiat pöydälle, nyt!

Työpaikalla kiusaamista ei pidä sietää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.