Säästöjä voi saada aikaan monella tavalla

Monella lapsiperheellä arki on nykyisin selviytymistä. Eivätkä huolet ole pelkästään rahallisia, vaikka taloudellinenkin puoli on merkittävä. Säästöt ovat kohdistuneet viime vuosina laajalle alueelle ja ne ovat vaikuttaneet myös perheiden arkeen. Etenkin nyt tehty lapsilisien leikkaus kohdistuu niihin, jotka lapsilisiä eniten tarvitsevat.

Taloudellisen tuen lisäksi perheet tarvitsevat konkreettista apua. Samalla kun kunnat säästöpaineissaan supistavat sosiaalipalvelujaan, jäävät monet apua tarvitsevat vaille tukea. Siksi päättäjien kannattaa kuunnella neuvoloiden ja lastensuojelun viestejä tarkasti.

Osalla vanhemmuus on hakusessa ja toiset uupuvat ympäristön paineiden alla. Nyt taantumassa, jos koskaan perhetyöllä on merkitystä. Parhaillaan kylvetään sitä siementä, jota ihmetellään muutaman kymmenen vuoden päästä.

Vaikka perhetyöhön satsaaminen kasvattaa alkuun kuluja, on monessa paikassa sen havaittu tulevan takaisin moninkertaisesti.

Perheellisenä on vaikea ymmärtää hallituksen tekemää kotihoidontuen muutosta, jolla vietiin vanhemmilta vapaus päättää perheen hoitoasioista itse. Lisäksi muutos ei tuo edes säästöjä.

Meillä ei ole Suomessa varaa alkaa suitsimaan perheiden valintoja, kun syntyvyyden suunta on jo nyt laskeva. On myös vaikea uskoa, että tällä tempulla lisätään naisten työllisyyttä, työttömyyttä kylläkin. Tarvitsemme parempaa ja pitkäjänteisempää perhepolitiikkaa.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on rakentunut pikkuhiljaa vuosikymmenten aikana. Kokonaisuutena se on kattava ja antaa tukea tarvitsevalle.

Järjestelmä on kuitenkin tullut tiensä päähän. Siitä on tullut monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Tarvitsemme järjestelmän, joka joustaa ja mukautuu paremmin erilaisiin elämäntilanteisiin.

Sosiaaliturvaa tarvitaan vauvasta vanhuuteen ja usein esitetty perustulo on ideana hyvä, mutta vaatii rinnalle pelisäännöt ja kannustimet.

Esimerkiksi Saksan mallissa, jossa työn kannustavuutta pyrittiin parantamaan, yhdistämällä sosiaali- ja työttömyysapu yhdeksi tukimuodoksi, on todettu valuvikoja. Työn tarjonta ei lisääntynyt, vaan työt ovat pilkkoontuneet osa-aikaisiin minitöihin.

Sen seurauksena moni on pudonnut köyhyysloukkuun ja heidän toimeentulonsa on kärsinyt. Nyt vikaa yritetään paikata minimipalkalla, joka toivon mukaan vähentää sosiaaliavun tarvetta. Toivottavasti Suomessa osataan ottaa oppia toisten tekemistä virheistä.

Suomalainen sosiaaliturva paranisi jo sillä, että järjestelmä muutettaisiin asiakaslähtöiseksi. Verojärjestelmän uudistus on hyvä esimerkki siitä miten monimutkainen ja harmaita hiuksia tuottanut järjestelmä voidaan kääntää kansalaista palvelevaksi.

Toivottavasti vastaavanlaisia uudistuksia nähtäisiin myös Kelan tuki- ja avustuskäytännöissä. Uudistettu järjestelmä voisi toimia tilityyppisesti, josta tilinomistaja näkisi oman tilanteensa.

Samoin maksatukset voisi keskittää muutamaan kertaan kuukaudessa, joka parantaisi tuensaajan talouden suunnittelua.

Matti Similä

kaupunginvaltuutettu

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Jämsä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

Suomen peruskoulun kohtalonkysymys

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.