Saako työn epäkohdista puhua?

Keskisuomalainen tarttui pääkirjoituksessaan 2.2. tärkeään aiheeseen, vaientamisen kulttuuriin. Vaientamisen tutkijana jaan huolen siitä, ettei sosiaalihuoltolainsäädännön velvoite epäkohtien ilmoittamisesta muuta vaientavaa todellisuutta. Silti olen iloinen, että laki on turvaamassa eettisesti oikein toimivien työntekijöiden selustaa.

Työntekijät vaikenevat epäkohdista useista syistä. Suurin vaientava tekijä taitaa olla resurssipula, sillä ylikuormitetuilla työntekijöillä ei ole aikaa pohtia, mitä voisivat tehdä havaitsemilleen epäkohdille. Epäkohtien esille nostaminen vaatii aikaa ja huolellisia perusteluja sekä työyhteisön sisäisiä keskusteluja.

Työyhteisöissä on paljon epätietoisuutta siitä, kenellä on oikeus puhua mistäkin ja mitä julkipuhumisesta seuraa. Epätietoisuutta ja pelon ilmapiiriä käytetään myös tietoisesti vaientamisen välineenä.

Osassa työyhteisöistä on annettu suoranaisia kieltoja, ettei ongelmista saa keskustella työyhteisön sisä- tai ulkopuolella. Epäkohtien esille nostajia mitätöidään epäilemällä heidän motiiveja, ammattitaitoa ja mielenterveyttä. Varoituksilla ja irtisanomisilla uhkailut tehdään ovelasti, siten ettei niistä jää todisteita.

Jos vaientamisen kulttuuri on voimakas, työntekijät vuotavat epäkohtia julkisuuteen nimettömästi. Tällöin tavoitteena on käyttää julkista painostusta ongelmien muuttamiseksi. Tästä huolimatta organisaatiojohto yleensä kieltää ongelmien olemassaolon ja voi alkaa jahdata epäkohtien paljastajia.

Vaientavassa työyhteisössä pelot puhumisen seurauksista ovat aitoja, eivätkä kaikki työntekijät ole tasavertaisessa asemassa niiden riskien edessä, joita julkipuhumisesta voi seurata. Pienellä paikkakunnalla työskentelevä pienituloinen yksinhuoltaja ei välttämättä voi ottaa sellaista julkipuhumisen riskiä, joka voisi johtaa määräaikaisen työsuhteen jatkumattomuuteen.

Uudessa sosiaalihuoltolainsäädännössä on kielto, ettei epäkohtien paljastajaan saa kohdistaa negatiivisia seurauksia. Enemmistö näistä rangaistuksista on epävirallista ja lähes näkymätöntä vallankäyttöä, jota on vaikeaa tai mahdotonta todistaa oikeudessa. Kansalaisilla on myös oikeus tietää, millaisia seurauksia poliittisten päätösten toimeenpano aiheuttaa ja mitä he saavat verorahojen vastineeksi.

Tarvitaan selkeät rakenteet epäkohtien käsittelyyn ja ymmärrys siitä, että epäkohdista puhuminen on toiminnan kehittämistä. Nykyisin luotetaan liikaa siihen, että epäkohdat valuvat organisaatiojohdon ja päättäjien tietoon viestintähierarkiaa pitkin. Viesti kuitenkin muuttuu matkalla, eikä välttämättä koskaan saavu perille. Työntekijät tarvitsevat tukea epäkohtien esille nostamiseen ja mahdollisuuksia nostaa niitä esille myös nimettömästi.

Laura Tiitinen

tutkija

Lapin yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuva

Älä lopeta sanomasta kauniita

Vanhemmuuden tärkein taito on ymmärtää lasta

Joukkoliikennettä kehitettävä rohkeasti Jyväskylän seudulla

”Ratsastus on helppoa”

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.