Satavuotias Suomi ilmastonmuutoksessa

Kusti

Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ellei jopa suurin – ja ironista kyllä, myös ihmiskunnan itsensä aiheuttama.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin, ihmisiin, luontoon ja kaikkeen ympärillämme. Tämä on myös ongelma, johon jokainen valtio on osallisena, kuten myös jokainen ihminen.

Yleensä kun puhumme ilmastonmuutoksesta, syyllistämme siitä suuria valtioita ja yrityksiä, mutta asia ei ole näin. Jokainen ihminen vaikuttaa omilla toimillaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi: ostoksillaan, sähkön käytöllä, kierrätyksellä ja arkipäiväisellä liikkumisella.

Yritykset tarjoavat sitä, mitä ihmiset haluavat. Jos kuluttajat haluavat ostaa tuotteita, jotka on tehty ympäristöystävällisesti, sitten yritykset tarjoavat sellaisia. Ihmisten jokapäiväiset ostokset ovat osa jatkuvaa äänestystä siitä, mihin suuntaan he haluavat maailman menevän.

Osa ihmisistä varmasti ajattelee, että ”kun asun Suomessa, minulla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa”. Tämä on osittain totta, suomalaiset kierrättävät paljon, huolehtivat luonnosta ja pitävät huolta uhanalaisista eläimistä.

Mutta kun katsomme, paljonko Suomi valtiona kuluttaa luonnonvaroja vuodessa, ei asia olekaan niin hyvin kuin luulimme. Maapallon luonnonvarat on laskettu jokaiselle vuodelle ja tällä hetkellä ihmiskunta käyttää vuoden luonnonvarat seitsemässä kuukaudessa. Suomi käyttää vuoden luonnonvarat neljässä kuukaudessa, eli erittäin nopeasti.

Suomi täyttää tänään sata vuotta. Mielestäni Suomen pitäisi pyrkiä torjumaan ja ehkäisemään ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia enemmän.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alkaneet näkyä huomattavasti Suomessa: sateina, leutoina talvina ja eläinkannan hitaana vaihtumisena. Näillä säiden muutoksilla on suuri vaikutus Suomelle tulevaisuudessa.

Esimerkiksi maataloudessa, kun sateet lisääntyvät, talvet ovat hyvin leutoja ilmaston keskimääräinen kosteus kohoaa, tulee maaperästä erittäin märkä ja vaikea kasvuympäristö.

Tulevaisuudessa Suomen kesissä on pitkiä hellejaksoja. Monien mielestä tämä kuulostaa hyvältä, mutta se aiheuttaa hyönteisten ja tuholaisten määrän kasvua.

Kun tuholaisia on enemmän, joudutaan pelloissa myös käyttämään torjunta-aineita enemmän. Se ei välttämättä ole paras asia ruuan suhteen.

Eläinkannan hidas vaihtuminenkaan ei ole hyvä asia. Kun ilmastomme Suomessa lämpenee, siirtyvät eteläiset eläinlajit pohjoiseen päin syrjäyttäen pohjoiset eläinkannat. Tosin tämä ei Suomessa ole vielä lähitulevaisuutta.

Pohjoisten eläinkantojen häviämistä tulevaisuudessa voivat aiheuttaa myös taudit, joita eteläiset eläimet tuovat mukanaan. Meidän ei tarvitse mennä Viroa kauemmaksi nähdäksemme, mitä tiettyjen eläinkantojen syrjäyttäminen tarkoittaa.

Virossa villisiasta on tullut iso ongelma, se ajanut useita lajeja pois maasta ja metsästäjät ovat erittäin kiireisiä pitäessään kannan kurissa. Tätä ei varmastikaan kukaan halua Suomen upealle eläinkannalle.

Paljon kielteistä voidaan torjua, jos kaikki maailman valtiot mukaan lukien Suomi ryhtyvät ottamaan isompia askeleita kohti puhtaampaa maailmaa. Mielestäni Suomen valtion sekä suomalaisten pitäisi ymmärtää, että vaikka olemme pieni valtio, meillä on osallisuutemme ilmastonmuutokseen. Mikään valtio ei voi pestä käsiään tästä ongelmasta. Eivät valtiot, eivätkä yksittäiset ihmiset.

Suomen valtion pitäisi tiedottaa nuoremmille sekä vanhemmille sukupolville enemmän ilmastonmuutoksesta. Tulisi kertoa muutoksen aiheuttajista, nykytilanteesta ja tulevista ongelmista.

Kouluissa pitäisi olla enemmän projekteja ja tiettyjä tunteja koskien ilmastonmuutosta. Myös kaupoissa voisi olla tiettyjä viikkoja tai päiviä, jolloin ihmisiä kannustettaisiin ostamaan vain sitä, mitä tarvitsee ja suosimaan ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita. Ihmisiä pitäisi neuvoa myös sähkön käytössä.

On ymmärrettävää, että suomalaiset käyttävät talvella lämmitykseen paljon sähköä ja sitä on vaikea vähentää, mutta yhden tai kahden asteen lämpötilan pudottaminen tekee jo paljon.

Sähköä voi vähentää muutenkin kuin lämmityksestä. Esimerkiksi vähentämällä laitteita, jotka vaativat energiaa tai käyttämällä sähkövaloja vain silloin kuin niitä tarvitsee. Myös sähköä myyvät yritykset voisivat tiedottaa asiakkaille enemmän sähkön käytöstä.

Kierrätyspisteitä pitäisi olla enemmän, jotta ihmisten ei tarvitsisi ajaa useita kilometrejä vain päästäkseen kierrättämään jätteitä.

Autoveroa pitäisi vähentää sähköautoista enemmän ja lataus pisteitä tulisi olla enemmän, koska se, mikä kuluttaa ja myös saastuttaa maapalloa, on fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Iso ongelma on myös jatkuva elektroniikan kasvu, määrässä sekä käytössä. Ihmisille pitäisi opettaa vanhojen laitteiden korjausta enemmin kuin uuden tuotteen ostamista.

Näillä pienillä ja isoilla teoilla pystytään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjumiseen arkielämässä. Nyt viimeistään ihmisten tulisi ymmärtää, että ilmastonmuutos on tapahtumassa koko ajan ja, että meidän pitää hillitä maapallomme resurssien käyttöä. Myös suomalaisten pitäisi ottaa isompia askeleita kohti puhdasta maailmaa.

Kirjoittaja on Tikkakosken yhtenäiskoulun 8A-luokan oppilas.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.