Satosuontien hankala liittymä

Omakotitalonäyttelyt ovat olleet viimevuosina usein kylkiäisenä sekä pontimena asuinrakentamisessa. Saarijärvikin haluaa saada nokan nousuun kyseisellä konstilla.

Toivottiin saatavan ostetuksi alue aivan kirkonkylän kupeesta tarkoitusta varten. Asia ei kuitenkaan toteutunut. Tarvaalan kyläyhdistys esitti kyseistä tapahtumaa kaupungin omistamille alueille kyläkoulun läheisyydestä. Esitystä ei noteerattu ja kaupunki osti Tarvaalassa myynnissä olleen tilan. Kotiniemen "pihapellon" asemakaavoitus työllisti kaavatoimiston kuluneena vuonna ja vireillä ollut yleiskyläkaavaluonnos oli konsultin hoidossa.

Kyläkaavaluonnoskartta oli osin virheellinen. Pelto oli muuttunut metsäksi ja tontteja oli sijoitettu "kummallisesti". Ahaa-elämyksenä luonnoksessa oli se, että aikoinaan omakotitalojen rakennuspaikoiksi ja kyläkoulun säilymisen turvaamiseksi kaupungin omistukseen hankitut alueet aivan koulun kupeesta tarvitaankin virkistysalueeksi ja koulun laajentamismahdollisuuden turvaamiseksi!

Aluetta sivuava kevytväylä toimii hyvin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikuntaväylänä. Kevytväylän rakensi suurelta osin kyläyhdistys yhteistoimin talkootyönä.

Tarvaalan alkuperäinen kansakoulu oli 1920 luvulla rakennettu kaksikerroksinen ryhdikäs ja tyylikäs hirsirakennus Kallinjärven ja Kallinkosken itäisessä "kainalossa" rauhallisella paikalla noin puolen kilometrin päässä Majakoskesta ja valtatiestä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi silloisesta koulupaikasta piti luopua 1960-luvulla.

Rakennettiin uusi koulu. Paikaksi osui Tarvaalan koulutilan omistamasta petäjikkökankaasta nurkkaus, joka rajoittui Seppälän tilaan etelässä ja lännessä sekä Uuraisten tiehen. Koulun sijoittamista ei harkittu. Rakennus tuli Satosuontien päälle tukkien parhaalla paikalla olleen liittymän. Satosuontie sijoittui tontin etelälaitaan. Liittymä valtatiehen tuli kaltevaan, kehnoimpaan mahdolliseen paikkaan kumpareen juureen aiheuttaen paljon vaaratilanteita.

Rakennus olisi voitu pystyttää etelämmäksi ja siirtää liittymää pohjoiseen. Näin ei olisi tullut ongelmia tienkäytölle ja koulun toiminnalle.

Moneen kertaan on esitetty liittymän siirtoa koulun pohjoispuolelle, mutta kaupungin viranhaltijat ovat vesittäneet esityksen. Kyläyhdistyksen johtokunta uskoi asian ratkeavan kyläosakaavalla myönteisesti, mutta sen estää varautuminen kylän asukasmäärän kasvuun ja sen myötä koulun laajentamiseen Tarvaalassa. Varautumisesta uutisoi Keskisuomalainen 15.4. mainiten myöskin "ongelmallisesta" kumpareesta.

Nykyinen koulun tontti mahdollistaa lisärakentamisen, sillä päärakennuksen kohdalla on pohjoisrajaan matkaa useita kymmeniä metrejä tasaista kangasmaata. Tontintakainen maa on kaupungin omistuksessa, joten Satosuontien sijoittamiselle riittävän kauas ei ole estettä.

Koulunlaajentamisessa kyläyhdistys on ahkeroinut jo kymmenen vuotta saaden talkoolahjoituksena koulun eteläpäätyyn suunnitellun liikunta- ja juhlatilan luonnospiirustukset, jotka ovat kaupungin käytettävissä.

Kyläyhdistyksen pontimena liittymän saamiseksi turvallisemmalle paikalle on samalla saada koulun pohjoispuoliselle alueelle liikenneyhteys.

Kevytväylän rakentamista valvovan henkilön haluttiin vertaavan keskenään nykyisen liittymän ja koulun pohjoispuolisen maastokohdan turvallisuutta. Hän totesi mäen päällä olevan kohdan paljon käytössä olevaa paremmaksi liittymäpaikaksi.

ERKKI PAAKKUNAINEN Saarijärvi

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Armeija on joko oma tai vieras

Päätoimittaja Mervola ja arvottomat hiirulaiset

Kolumni: Ilmastotoimien aika on nyt

Kolumni: SDP kampanjoi kohti vaaleja velkarahalla

Ilmastonmuutos, hakkuut ja Rinne

Lyhyet

Lyhyet

Täysipäiväinen hoito on pois muusta

Joka viides asunnoton on alle 25-vuotias

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.