Seuraava eduskunta ja maaseudun haasteet

Yrittäjyydestä ja maaseudusta kirjoittanut Lasse Kangas (Ksml 30.1.) viittasi siihen, kuinka puolueet ovat, ainakin puheiden tasolla, yhteisrintamassa yrittäjien asialla. Näinhän se on. Yrittäjyyteen kannustetaan ja panostetaan todella vahvasti.

Kankaan mukaan keskisuomalaisten yritysten kasvu on jäänyt vähäiseksi, liian suuri osa yrittäjistä tyytyy vain itsensä tai korkeintaan perheenjäsenten työllistämiseen ja kasvuyritysten määrä on aivan liian vähäinen. Totta sekin.

Itse uskon mm. biotalouden, digitalisaation, lähiruoan ja -energian tuovan myös maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Poliittisessa päätöksenteossa pitäisikin maaseutuvaikutusten arviointia ja sen mahdollistamia työkaluja käyttää entistä tarmokkaammin.

Maaseudulle tyypillisiä piirteitä ovat väljä asutus ja pitkät välimatkat. Alueiden erilaisuudesta johtuen päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa eikä päätösten seuraamuksia maaseudun ihmisille, yrityksille ja organisaatioille useinkaan ajatella tai tunneta. Kuntaliitoksissa maaseutumaisuus hyvin todennäköisesti lisääntyy.

Pari viikkoa sitten uutisoitiin verkkokauppa Varustelekasta. Kauppa sai alkunsa yhden miehen unelmasta ja työllistää nyt useita ihmisiä.

Verkkokaupat ja yhteyspalvelukeskukset voisivat aivan yhtä hyvin sijaita myös maaseudulla. Itse työskentelen helpdeskissä. Toimipisteeni on Jyväskylässä, mutta vastaan Lahden seudulta tuleviin puheluihin.

Huonot ja pätkivät nettiyhteydet ovat todellinen este maaseudun kehittymiselle. Digitoday-lehti uutisoi (30.1.2015), että Amerikassa kaikki on suurempaa. Siellä laajakaistan nopeus on 25 megabittiä sekunnissa, meillä Suomessa vain vaivainen yksi.

Kaupunki ja maaseutu eivät kilpailijoita, vaan kumppaneita. Alkutuotanto tapahtuu valtaosin maaseudulla, ei betonilähiöissä, vaikka esimerkiksi Jyväskylän, Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan taannoinen yhdistyminen kasvatti jyväskyläläisten maatilojen lukumäärän moninkertaiseksi.

Tarvaalan opiskeluajoilta muistelen, että yksi lehmä tarvitsee hehtaarin heinät ja että elintarviketeollisuus, alkutuotanto mukaan luettuna, työllistää n. 200 000 henkilöä. Ilman maaseutua emme pärjää, eikä maaseudun olemassaoloa voi yksin sälyttää maanviljelijöiden tai siellä jo toimivien yritysten harteille.

Toinen este on mielestäni rahoitusmahdollisuuksien sekä hakuprosessin huono tuntemus.

Parhaillaan on käynnissä uusi maaseutuohjelma. Tästä lisätietoja saa mm. oman alueen Leader-ryhmästä. Yhdistysten ja maaseutuyritysten kannattaakin selvittää, minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia se voi tarjota. Tosin maaseudun kehitystä ei myöskään pidä jättää vain erilaisten hanke- ja projektirahoitusten varaan. Me tarvitsemme siinä(kin) pitkäjänteisenpää kehittämistyötä.

Raisa Kinnunen

kansanedustajaehdokas (sd.)

Petäjävesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.