Seurakuntavaaleissa päätetään paljosta

Jukka

Seurakuntavaaleissa luterilainen kansankirkko ottaa suuntaa tulevaisuuteen. Vaaleissa valittaville päättäjille ei ole luvassa luppoaikaa, sillä vastaan vyöryvät seurakuntien kiristyvä talous, välttämättömät rakenneuudistukset ja kirkon sisäiset ristiriidat.

Seurakuntavaaleissa valitaan luterilaisissa seurakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät kirkkovaltuustot.

Seurakuntayhtymissä tätä ylintä päätösvaltaa käyttävät samoissa seurakuntavaaleissa valittavat yhteiset kirkkovaltuustot ja yhtymäseurakunnissa seurakuntaneuvostot. Viimeksi mainittujen päätöksenteko tulee lähemmäksi seurakunnan ruohonjuuritason toimintaa.

Kirkkovaltuustot käyttävät ensisijaisesti taloudellis-hallinnollista valtaa. Kirkkovaltuusto hyväksyy esimerkiksi kirkollisveroprosentin.

Hyväksyessään vuosittain seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman se päättää myös toiminnan suurista linjoista.

Sen toimivaltaan kuuluvat myös seurakunnan virkojen perustaminen ja lakkauttaminen, keskeisten työntekijöiden valinta sekä rakennushankkeet.

Seuraavalla nelivuotiskaudella taloudesta päättäminen on todennäköisesti painava vastuu, sillä seurakuntien talous on kiristymään päin. Vuonna 2013 noin 100 seurakuntaa teki negatiivisen taloudellisen tuloksen. Seurakunnat jakautuvatkin taloudellisessa mielessä vauraanpiin ja kädestä suuhun eläviin.

Ylivoimaisesti merkittävin menoerä seurakunnissa ovat henkilöstömenot, keskimäärin noin 60 prosenttia menoista.

Kirkoista ja toiminnan kannalta tärkeimmistä kiinteistöistä varmasti pyritään pitämään kiinni kaikissa olosuhteissa, mutta kiinteistömassaa on monessa seurakunnassa vähennettävä, jotta toiminnasta ei tarvitsisi leikata. Tulevilla päättäjillä onkin edessä vaikeita valintoja tyyliin ”toiminta vastaan seinät”.

Kysymys on valinnoista ja painopisteiden asettamisesta. Valittavat luottamushenkilöt päättävät vuosittain yli miljardin euron käytöstä. Tällä hetkellä tästä 343 milj. euroa käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön ja 140 milj. euroa diakoniatyöhön.

Seurakuntavaalien teema ”usko hyvän tekemiseen” korostaakin kirkon arkisen työn merkitystä tavallisille ihmisille. Hyvän tekeminen ulottuu kotimaata kauemmaksi lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä.

Kirkolliskokouksen käsittelyssä on parhaillaan laaja seurakuntarakenteiden uudistusesitys.

Mikäli se ensi toukokuussa hyväksytään, joutuvat uudet kirkkovaltuutetut miettimään paikallisesti minkä seurakuntien kesken muodostetaan seurakuntayhtymiä. Kysymys on vuosikymmeniin kenties suurimmasta kirkon paikallisrakenteen uudistamisesta.

Kirkolliset toimitukset ovat tutkimusten mukaan monelle tärkeitä syitä kuulua kirkkoon. Niiden myötä seurakunta tulee mukaan ihmisten elämän iloihin ja suruihin. Kirkko kastaa, vihkii ja siunaa hautaan.

Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon perustyötä, mutta myös selkeä taloudellinen panostus, lähes 200 milj. euroa vuosittain.

Kirkko myös huolehtii vanhoista, kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kirkoista ja hautausmaista. Näihin asioihin nyt valittavilla valtuutetuilla on sanansa sanottavana.

Kirkkoa ovat haastaneet viime vuosina sisäiset ristiriidat, kun se on etsinyt tietään nopeasti muuttuvassa arvoilmastossa. Tästä on esimerkkinä keskustelu suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen ja avioliittoon.

Kirkon uskoa ja oppia koskevat päätökset sekä kirkkolakiesitykset tehdään kirkolliskokouksessa.

Nyt vaaleilla valittavat kirkkovaltuutetut valitsevat puolestaan kirkolliskokousedustajat. Siksi seurakuntavaaleilla on myös valtakunnallinen ja kokonaiskirkollinen merkityksensä.

Demokratian näkökulmasta alhainen äänestysprosentti – vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 17 prosenttia – on vakava haaste. Jos vain vajaa viidesosa äänestää seurakuntavaaleissa, on vaarana, että koko jäsenistön näkemykset eivät kuulu ja vaikuta kirkon päätöksenteossa.

Seurakuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden rakentaa kirkosta yhteisöä, joka on kokonainen kuva sen jäsenistä ja vaikuttaa siihen, miltä tämä hengellinen koti näyttää.

Seurakuntavaalit järjestetään ensi sunnuntaina. Vaaleissa äänioikeus on yli 16-vuotiailla kirkon jäsenillä siinä seurakunnassa, jonka jäsen hän on 15.8. Oman ehdokkaan löytämisessä auttaa seurakuntavaalien vaalikone.

Kirjoittaja on teologian tohtori, joka toimii kirkkohallituksen kansliapäällikkönä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.