Siirtohintojen nousu saatava kuriin

Keskustelu sähkön siirtoverkkojen hinnasta käy kuumana. Ja aiheesta. Viidessä vuodessa nousua on ollut kymmeniä prosentteja. Eräillä alueilla jopa yli sata prosenttia.

Syy viime vuosien siirtohintojen karkaamiseen on vuonna 2014 uudistetussa sähkömarkkinalaissa. Sen pyrkimys oli hyvä. Myrskyjen ja lumen seurauksena suuri osa maata oli tuon tuosta ilman sähköä. Jakeluverkkojen toimintavarmuus ei ollut sitä, mitä sen pitää olla.

Sähkökatkojen minimoimiseksi oli yritetty edetä pitämällä johdot ilmassa, mutta leventämällä johtokatuja eli linjojen maa-alueita. Toimet eivät riittäneet. Kataisen hallitus päätyi uudistamaan sähkömarkkinalakia.

Esityksen tavoitteena oli, että jakeluverkko olisi ”suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaalle yli kuusi tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella asiakkaalle yli 24 tai yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä”.

Jakeluverkonhaltijan olisi myös täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Sähkökatkon ylittäessä tietyt määrätunnit jakeluyhtiö määrättiin korvaamaan asiakkaalle sitä enemmän, mitä pidempi katko.

TEM:n vuonna 2013 tekemien vaikutusarvioiden mukaan jakeluyhtiöiden investointikustannukset, joilla tavoiteltu toimintavarmuus saavutettaisiin, nousisivat silloisesta vuoden 2013 tasosta vuoteen 2030 mennessä 3,5–5,1 miljardilla eurolla. Ja sen maksaisivat asiakkaat.

Eduskunnan talousvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimin tuolloin, totesi muun muassa että hanke tulee johtamaan siirtokustannusten kohtuuttomiin korotuksiin. Valiokunta pidensi uudistuksen toimeenpanon määräaikaa vuoteen 2036. Tämä tuli myös koko eduskunnan päätökseksi 19.6.2013.

Selvää mielestäni oli, että siirtohintojen yleisen nousun ohessa aivan erityinen ongelma syntyy harvimpaan asutuilla keskisen, itäisen ja pohjoisen Suomen alueilla. Asiantuntijoihin tukeutunut arviomme oli, että koko maassa hinnannousu tulisi olemaan suuri.

Eri alueiden välillä erot kasvaisivat erittäin paljon, kolmen–viisinkertaisiksi. Tästä syystä me talousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet esitimme, että lakisääteisesti tulisi ottaa käyttöön sähkönsiirron tasauskorvaus, joka olisi sukua kantaverkkoyhtiö Fingridin toimintaperiaatteille. Sen maksuahan maksavat kaikki yhtä paljon koko maassa.

Me keskustalaiset ehdotimme, että koko Suomen siirtoverkkojen tulisi yhteisvastuullisesti huolehtia siitä, etteivät minkään jakeluverkon siirtokustannukset nousisi asiakkaille yli kaksinkertaisiksi maan keskiarvoon verrattuna eikä ylimmän ja alimman kuluttajaneljänneksen siirtohinnoissa olisi 50 prosenttia suurempaa eroa maan keskiarvoon. Hävisimme äänestyksen.

Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että pelko kohtuuttomista korotuksista on osoittautunut oikeaksi.

Valitettavasti Kataisen hallitus myi kotimaisesta siirtoverkosta suuren osan kansainvälisille sijoittajille. Niiden – niin kuin monien muidenkin – intresseissä on nyt rahastaa siirtohinnoilla niin paljon kuin suinkin mahdollista. Energiaviraston eväät hillitä hintojen nousua ovat olleet heikot.

Selvitysmies Partanen pyrkii nyt löytämään keinoja hintarallin pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun. Investointien aikataulun jatkaminen, tasauskorvaus ja Energiaviraston saaminen tiukempaan otteeseen jakeluyhtiöitä kohtaan ovat muutamia kelpo keinoja, joilla voidaan päästä alkuun.

Mauri Pekkarinen

eduskunnan I varapuhemies (kesk.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.