Sipilän hallitus ei leikkaa kunnilta

Kuntavaalien alla kuntatalouden leikkaukset ovat olleet vahvasti esillä.

Leikkaaminen kuntien valtionavustuksista tarkoittaa sitä, että valtio ei osoita kunnille niiden lakisääteisiin tehtäviin, muun muassa peruskoulun, päivähoidon, lukion sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin niin paljon rahaa kuin laissa on määrätty.

Vuosikymmenten varrella eriväriset hallitukset ovat nipistäneet enemmän tai vähemmän velvollisuuksistaan kunnille.

On keskusteltu siitä, mitä edelliset Kataisen /Stubbin hallitukset tekivät ja mitä tekee nykyinen Sipilän hallitus. Viimeksi seurasin asiaa vihreiden vaalitentissä ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Kataisen /Stubbin hallitukset leikkasivat Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisten laskelmien mukaan valtionosuuksista vuosina 2012–2015 yhteensä reilusti yli 4 miljardia euroa, enimmillään vuodessa lähes 1,5 miljardia euroa.

Esimerkiksi Jyväskylältä leikkaus oli vuodessa enimmillään yli 25 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti suurimpina leikkaukset kohdistuivat sosiaali- ja terveyspalveluihin, seuraavaksi suurimpina peruskouluun, lukioon ja lasten päivähoitoon.

Osa leikkauksista näkyi suoraan palvelujen huonontumisena, sillä erittäin monissa kunnissa valtion rahan väheneminen korvattiin nostamalla veroprosenttia.

Toisissa kunnissa otettiin lisää velkaa. Niinpä kuntien velan määrä kasvoi vuosina 2012–2015 yhteensä noin 5 miljardilla eurolla, konsernivelat mukaan laskien vielä enemmän.

Kataisen /Stubbin hallitukset panivat julkisen talouden ikävät leikkaukset suurelta osaltaan kuntien päättäjien tehtäväksi.

Myös Sipilän hallitus on joutunut leikkaamaan monesta. Eikä ihan aina oikeudenmukaisimmalla tavalla.

Mutta kuntien valtionosuuksista Sipilän hallitus ei ole leikannut, eikä leikkaa indeksitarkistusten jäädyttämistä, 75 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta. Ne jäädytetään kaikkialla yhteiskunnassa.

Näin on, vaikka tuon tuosta yritetään vähintään vihjaista, että ”kyllä se Sipilän hallitus jatkaa samaa leikkauslinjaa”.

Viimeksi törmäsin tällaiseen väitteeseen kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Nykyisen hallituksen linja on siis radikaali muutos aiempaan menoon.

Hallituksen ja eduskunnan on kannettava leikkausvastuu, ei kuntapäättäjien. Siksi nyt ei leikata peruskoulusta, päivähoidosta, lukiosta eikä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Valtio osoittaa kunnille näihin tehtäviin sen, mikä on laissa sovittu.

Niihin kustannuksiin, joita alennettiin kilpailukykysopimuksella, valtio ei lähetä valtionosuuksia. Aivan kaikkia kustannusten alentamisia kunnat eivät tosin kykene toteuttamaan heti vuonna 2017.

Uusi suunta näkyy nyt kuitenkin siinä, että tälle vuodelle veroprosenttejaan nosti vain 40 kuntaa ja laski 14 kuntaa.

Yksi ikävimmistä ei-kuntaleikkauksista ovat ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Ne ovat täysin ylimitoitettuja ja suhteessa paljon vaikeampia kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja yliopistokoulutuksen leikkaukset.

Toivon, että hallituksen puoliväliriihi myöhemmin tässä kuussa helpottaa ammatillisen koulutuksen tilannetta. Näin jo siksi, että ammattiväestöstä alkaa monilla aloilla olla taas pulaa.

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja (kesk.)

kuntavaaliehdokas

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.