Sisäilma suurempi ongelma kuin ulkoilma

EU antoi elokuussa 2016 uudet päästötavoitteet, joiden mukaan Suomen pitää osoittaa vuoteen 2030 mennessä päästöjen alentuneen nykytasosta 40 %. Ministerit ovat kommentoineet huolestuneena, että tavoitteisiin pääseminen on erittäin haasteellista.

Maailman hiilidioksidipäästöt vuonna 2015 olivat 32,3 miljardia tonnia ja Suomen 47 miljoonaa tonnia eli n. 0,15% globaalista arvosta. Mittaustarkkuus on n. +/- 2%, mikä tarkoittaa, että n. 650 miljoonan tonnin virhemarginaalin sisään mahtuu 14 Suomen hiilidioksidipäästöt.

Ihminen hengittää keskimäärin 12 kertaa minuutissa, 0,5 litraa kerralla, ja uloshengityksessä on 5 % hiilidioksidia. Maapallon 7,3 miljardia ihmistä tuottavat siten vuodessa 2,3 miljardia tonnia hiilidioksidia uloshengityksessä eli 8 vuorokaudessa saman määrän kuin Suomi vuodessa.

Suomen kaikille kasvihuonekaasupäästöille asetettu Kioto-tavoite oli 71 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta nyt päästömme ovat vain 55,7 miljoonaa tonnia.

Ministerimme ovat tuoneet esille liikenteen hiilidioksidipäästöt, joita on n. 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja samalla sähköautot päästöjen vähentäjinä.

Suomen sähköntuotantorakenteen vuoksi sähköauton lataaminen tuottaa hiilidioksidia noin 95 grammaa kilometrillä eli saman verran kuin moderni ecoturbomoottori. Sähköauton 30 kWh:n akun lataus vaatii 5 kW:n tehon 6 tunnin ajaksi.

Tavoitteeksi asetettu sähköautojen määrä, 250 000 kappaletta vuonna 2025, vaatii siten yhtäaikaisena latauksena seitsemän Keljonlahden voimalaitoksen tehon lauhdetuotantona.

60° leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä kolmannes on suomalaisia. Meillä on maailman puhtain ilma, joka pääosin johtuu ekotehokkaasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, jollaista ei missään muualla ole.

Ei meidän ongelmamme ole ulkoilman puhtaus vaan sisäilman laatu, joka näyttää aiheuttavan laajenevassa määrin hengitystievaivoja ja allergiaa. Jyväskylässä on lukuisia sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä, jotka on asetettu käyttökieltoon. Uutta sairaalaa perusteltiin mm. nykyisten tilojen sisäilmaongelmilla.

Jyväskylällä olisi mahdollisuudet tarttua rakentavasti tilanteen ratkaisemiseen ja hakea esimerkiksi yliopiston kanssa terveydelliset ja rakennustekniset menetelmät, joilla tilanne hallitaan. Tästä pitäisi syntyä esimerkki myös muualle Suomeen, jossa tuskaillaan saman ongelman kanssa.

Juha Lappalainen

diplomi-insinööri

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.