Sisäilmaongelmien perimmäinen aiheuttaja

Keskisuomalaisessa oli 24.5. laaja artikkeli Jyväskylän yliopiston sisäilmaongelmaisista rakennuksista. Jyväskylän kaupungin omistamista tai tuhansista hometaloista ympäri maata saisi vielä tätäkin laajemman juttukokonaisuuden. Homeen tai mikrobien syntymekanismiin ei kirjoituskokonaisuus puuttunut, vaan eipä koko valtakuntaamme koskettelevan ongelman syytä kysellä myöskään Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 2.9. 2013 antamassa eduskuntatiedotuksessa tai oikeastaan missään muussakaan asiantuntijaselvityksessä.

Julkisten tilojen sisäilmaongelmien on laskettu aiheuttavan satoihin miljooniin nousevan korjaus- tai uudisrakennustarpeen lähivuosina. Rakentajat myöntävät että nykysäädösten mukaan rakennettaessa ei voida taata homeettomuutta uusissakaan rakennuksissa.

Koko maassa esiintyvien sisäilmaongelmaisten talojen tutkimuksissa on syynätty rakenteiden eristeitä, lattiapinnoitteita ja monia muita rakenteiden osia. Hometta ja muita haitallisuuksia löydetään helposti milloin mistäkin. Sisäilmaongelmista tiedottamisessa ja varmaan myös niiden eliminoinnissa keskitytään kaikkeen muuhun, mutta ei kerrota haitan todellisesta aiheuttajasta: asetuksella säädetystä ilmastointinormistosta ja sen mukaisesti toteutetuista ilmastointijärjestelmistä.

Julkaisin nelisenkymmentä vuotta sitten 1974 Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelutyöryhmän toimeksiannosta rakennussuojelukohteiksi ehdolla olevien rakennusten luettelon, julkaisun Erityiskohteiden inventointi.

Tuolloisen Keski-Suomen (läänin) runkokaavan mukaan Jyväskylän rakennussuojelukohteiksi mainittiin tuossa Keskisuomalaisenkin jutun yliopistoalueen rakennuksista mm. neljä vanhaa seminaarirakennusta sekä Villa Rana.

Hometuomion saaneet W.G. Palmqwistin piirtämä puurakennus ja sen viereinen rehtoraattina toiminut viljamakasiini olivat myös inventoitujen luettelossa.

Rakennustapaa, tyyliä, kuntoa, kulttuurihistoriallista ja arkkitehtuurillista arvoa arvioineen inventoinnin liki 130:ssa rakennuksessa, joista inventointihetkellä vanhimmat olivat 1800-luvun alkupuolelta, yhdessäkään ei esiintynyt homeongelmia, niin kuin sitä ei tuolloin muuallakaan maassa tunnettu.

Tuolloin ei juuri tunnettu myöskään koneellista ilmastointia. Jo yksin tästä tosiasiasta voitaisiin vetää johtopäätökset koko ongelman syntyyn. On näet helppo huomata että koko maamme valtavaksi kasvanut hometalo-ongelma on suorassa syy-yhteydessä ilmastoinnin huimaan kehittymiseen 1980 ja 1990-luvuilta lähtien.

Hometaloselvityksissä on tämän tosiseikan lisäksi jätetty huomioimatta se, että homeongelmaa esiintyy melkeinpä vain julkisissa tiloissa kuten vaikka kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa. Kukaan ei ole vetänyt johtopäätöstä edes siitä, että homeisiksi huomattujen julkisten tilojen ilmastointinormi edellyttää suurempaa ilmanvaihtuvuutta kuin vaikkapa asuintalojen ilmastointi. Edes vertailu itäiseen naapurimaahan ei ole tullut ongelmaa tutkineiden huomioon, Venäjällä kun ei ole homeongelmia, kun ei siellä ole maamme kaltaista ilmastointinormistoakaan.

On oudoksuttavaa, ettei edes tieteellisen ajattelun tyyssijaksi tunnustetussa Jyväskylän yliopistossa ole huomattu että ongelmat ovat syntyneet vasta kun nykyisten ilmastointinormien mukainen ilmanvaihto on rakennuksiin asennettu.

Pitkähkön museoalan kokemukseni mukaisesti olen voinut monien kollegojeni lailla havaita, että jokainen vanha talo, jossa on oman rakennusaikaisen tavan mukaisia eloperäisiä eristeitä, sammalia, purua jne. tulee homeiseksi nykyisen ilmastointinormiston mukaisen alipaineistetun ilmanvaihtojärjestelmän myötä.

Kun ilmaa puhalletaan järjestelmän läpi enemmän ulos kuin sitä korvaavana ilmana imetään järjestelmään sisään, tulee puuttuva ilmamäärä aina imetyksi vaikkapa noiden mikrobikasvustolle alttiiden eloperäisten eristeiden tai muiden rakenteiden läpi.

Maassamme on parhaillaan tämän virheen vuoksi satojen miljoonien arvosta käyttökelpoisia rakennuksia täysin turhan purku-uhan alaisina. Satakin vuotta homeettomina säilyneitä arvorakennuksia uhataan äskettäin ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi purkaa tai on jo purettu.

Jatkuvan tuulettamisen ajatus, alipaineistettu ilmastointi ja sen mukaan säädetyt rakentamisen normit olisi asetettava kyseenalaiseksi tai ainakin tutkimuksen alaiseksi vaikkapa siten että Jyväskylän yliopiston historian laitoksella annettaisiin jollekin opiskelijalle proseminaariaiheeksi ”Ilmastointinormien ja homeongelmien syy-yhteyksistä Jyväskylän yliopiston rakennuksissa 1880-luvulta 2010-luvulle.”

Erkki Fredrikson

filosofian lisensiaatti

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.