Sisu on voimareservi ja suomalainen luonnonvara

Pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki pohti (KSML 8.12.) aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen sisua ja sen määritelmää.

Mikael Agricolan ajoista alkaen papit varoittivat ”pirusta ja omasta pahasta sisusta”. Ihmiset Suomessa sisuuntuivat, asiat kävivät heidän sisulleen, heidän sisunsa nousi. Kirkko opettikin, että sisu oli jokin ihmisen sisälle kätketty piru, jotain mitä vastaan piti taistella.

Sakari Pälsi julkaisi vuonna 1916 ”Kulttuurikuvia kiviajalta”. Siinä hän kirjoitti: ”Sitkeys ja sisukkuus pelastivat kaiketi kylmyyden, nälän, petoeläinten ja yksinäisyyden kynsistä ne yksilöt, jotka sitten jättivät jälkeensä tuleville sukupolville nämä varsin hyvin tunnetut ominaisuudet.”

Kaksi vuotta myöhemmin kirjailija Juhani Aho totesi: ”Meillä on sana ’sisu’, ’paha sisu’, mitä ei ole missään muussa kielessä.”

Sakari Topelius oli jo vuonna 1898 ilmestyneessä kirjassaan ”Suomi 19. vuosisadalla” kuvaillut suomalaisten luonnetta seuraavasti: ”luja, sisäisesti voimakas, sulkeutunut, omaperäinen (..). He pitävät lujasti kiinni uskomuksistaan ja tottumuksistaan, suhtautuvat uuteen torjuvasti (..) suorittavat uskollisesti velvollisuutensa, kunnioittavat lakeja, rakastavat vapauttaan, ovat kunniallisia (..). Suomalaisen tuntee sulkeutuneesta, taaksevetäytyvästä laadustaan. Hän tarvitsee aikaa, ennenkuin hän vapautuu ja tulee lähestyttävämmäksi, mutta sitten hänestä tuleekin luotettava ystävä.”

Lauri Pihkala todennäköisesti istutti ”sisun” urheilukieleen. Hänen vuonna 1920 painetussa kirjassaan ”Urheilun opas” on erityinen luku nimeltään sisu. On olemassa useita sisun lajeja: kuntosisu, piiskasisu, urheilusisu, kilpailusisu. Pihkala varoittaa luottamasta piiskasisuun. Hän keksi sanaparin, joka selitti kaiken ja levisi koko maailmaan: suomalainen sisu, le sisu finnois, das finnische Sisu, den finska sisu, the Finnish Sisu. Sisu ja sauna juurtuivat ainoina suomalaisina lainasanoina lukuisiin kieliin.

Maailman lehdistö etsi 1939–40 selitystä talvisodan ihmeelle. Kesällä 1944 puhuttiin taas Siiranmäen sisusta. Silloiset Suomen puolustajat olivat omaksuneet suomalaisten pitkänmatkan juoksijoiden ideologian: ei saa antaa periksi!

Uusi Suomi julisti vuonna 1942 kilpailun parhaasta sisun määritelmästä. Ehdotuksia tuli noin tuhat kappaletta, ja ne on arkistoitu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon.

11-vuotias Jouko Jokinen Myllykoskelta palkittiin määritelmästä. ”Sisu on sitä, kun selkäänsä saa eikä itke.”Samoin palkittiin seuraavat ehdotukset: Sisu on ”tappelua tupella, kun puukko on katkennut”. Sisu on ”tunne, joka pakottaa yrittämään kolmannen kerran ravintolaan, mistä jo kaksi kertaa on heitetty ulos”. Sisu on ”kuin auton pienin vaihde: se pakottaa pyörät pyörimään vaikka paikallaan”.

Parhaimmaksi vakavista ehdotuksista arvosteltiin määritelmä: ”Sisu on kansan sielussa voimareservi, joka on hankittu vuosisatojen kokemuksilla. Sisu mahdollistaa silmänräpäyksessä ratkaisun, joka ylittää yksilön normaalin toiminta- ja vastustuskyvyn.” Määritelmän oli lähettänyt korpraali Åke Londén eräästä kenttäsairaalasta.

Sotien jälkeen ”suomalainen sisu” joutui joidenkin mukaan monien muiden kansallisten arvojen tavoin historian alennusmyyntiin. Saatettiin luulla, että sisu oli pelkkä kuvitelma tai myytti taikka tyhjä iskusana. Suomalaisten henkinen selkäranka kesti. Tammenlehvä-sukupolvemme lunasti meille itsenäisen isänmaan ja vapauden.

Perustuslakimme pykälässä 20 todetaan, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Sotiemme veteraanien kulttuuriperintö on osa kansallista kulttuuriperintöämme. Tähän kuuluu myös lottatyttöjen ja sotilaspoikien kulttuuriperintö.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Lyhyet

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.