Sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhdistäminen johtaa harhaan

Poliittiset päättäjät ovat vakuuttuneita, että sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon (PTH) yhdistäminen pelastaa peruspalvelut. Tämä mantra on tukahduttanut paljon suuremman kehittämisen kohteen, eli PTH:n ja erikoissairaanhoidon (ESH) yhdistämisen.

Sosiaali- ja terveystoimen asiakkaista vain 3 prosenttia turvautuu usein kumpaankin sektoriin (lääkäripäivystys, vuodeosasto, kotiapu, toimeentulotuki jne.) Mutta PTH:n ja ESH:n asiakkaat ovat yhteisiä sataprosenttisesti, ja tämä rajapinta ei toimi.

ESH järjestetään sairaanhoitopiireissä, joiden hallinnossa kuntien edustajat varauksetta siunaavat ammattilaisten esitykset resurssilisäyksistä, kuten ESH:n lääkärin viroista. Erikoissairaanhoidon lääkärien määrä on kasvanut viimeisen 13 vuoden aikana 1700:lla (30%), kun vastaavasti perusterveydenhuollon lääkärimäärä on noussut 180:lla (5%). Avustavaa henkilökuntaa on lisätty samassa suhteessa. Kuitenkin esim. ikääntymisestä johtuva resurssitarpeen lisäys olisi ollut PTH:ssa 40 prosenttia ja ESH:ssa 18 prosenttia. Resurssien ja tarpeen erisuuntaisesta kehityksestä johtuen PTH ajautuukin pelastamattomaan kriisiin.

Sosiaalihuolto on kärsinyt yhdistämisestä kaikkein eniten: kun on lisätty ESH:n resursseja, on sosiaalipalvelut pakotettu sietämättömiin säästöihin. Kaikki ennaltaehkäisevät ja rakenteelliset toimet on ajettu alas. Sosiaalityöstä on pian jäljellä vain huostaanottoja tehtaileva lastensuojelu tai huono-osaisten hätää hallinnoiva aikuissosiaalityö. Kunta kun ei voi säästää kuin omista toiminnoistaan. Säästöt kaikkien puolustuskyvyttömien kohdalla eivät kuntien budjetteja pelasta, jos toisaalla lääkärit voivat kilpailuttaa palkkojaan yksityisen ja julkisen välillä.

Lakisääteisten asumis- ja hoivapalvelujen kohdalla puuttuvia palveluja yritetään paikata ostopalveluilla. Se on johtamassa uuteen katastrofiin: yksityiset pääomasijoittajat tuottavat vanhusten asumis- ja hoivapalveluita ilman kunnan mahdollisuutta vaikuttaa hintakehitykseen. Ennaltaehkäisyn puutteesta johtuvat lasten huostaanotot saattavat maksaa yksityisissä laitossijoituksissa jopa 300 000 e/lapsi/vuosi. Tuntuu, että julkiset palvelut on nyt valjastettu tuottamaan eriarvoisuutta ja puutetta tasapuolisuuden ja hyvinvoinnin sijasta. On aika arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistymisprosessin vaikutuksia kriittisesti ja etsiä kestäviä ratkaisuja. Järkevää arjen yhteistyötä yhteisten ongelmavyyhtien kohdalla on toki kehitettävä. Mutta hallitsemattomat hallintorakenteet eivät sitä edistä. Sosiaalisten ongelmien ratkomiseen tarvitaan edelleen muita kuin medikaalisia ja kaupallisia ratkaisuja.

ESH ja PTH on yhdistettävä terveydenhuollon resurssien suuntaamiseksi oikein. Euroopassa ongelmiin haetaan ratkaisua esimerkiksi osuuskuntamalleista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on yksi keskeinen ja kiitosta saanut kansallisvarallisuutemme. Se voi olla nyt uhattuna ilman kansalaisten uutta demokraattista otetta ja järkevää taloudenpitoa.

Mauno Vanhala

yleislääketieteen professori

Itä-Suomen yliopisto

Aila-Leena Matthies

sosiaalityön professori

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Kaukolämmön kilpailukyvystä huolehdittava

Mielipide: Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Mielipide: Tasa-arvo ei ole kehollista

Lyhyet

Lyhyet

Korona vallan välineenä?

Mielenterveys- palvelut nyt tiukassa

Asunto-osakkeiden siirrot on tutkittava

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.