Sosiaalityössä tarvitaan kohtaamista kasvotusten

Hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi merkitsee sosiaalityön määrittelyä radikaalisti uudella tavalla. Lakiesityksessä tehty sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen erottaminen merkitsee auttamisen käytännön supistamista sosiaalityöksi nimetyssä toiminnassa.

Sosiaalityö olisi palvelukokonaisuuksista huolehtivaa asiantuntijatyötä. Kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuva auttamistyö sijoittuisi sosiaaliohjaukseen ja sen osuus sosiaalityössä vähenisi. Sosiaalityö rajautuisi viranomaisen tehtäviin eikä sosiaalityö enää kohtaisi asiakkaita, joka historiallisesti on ollut sosiaalityön peruslähtökohta.

Eriyttäminen ei ole seurausta sosiaalityön tavoitteista, vaan se perustuu 1990-luvulla tehtyihin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Sosiaalialalle perustettiin uusi koulutus sosionomi (AMK). Lailla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (275/2005) sosiaalityön kentälle muodostettiin uusi ammattinimike sosiaaliohjaaja.

Tämä alunperin hallinnolliseksi käsitteeksi tarkoitettu nimike on johtanut tarkoituksettomasti myös sosiaalityön palveluiden käytännölliseen jakamiseen sosiaaliohjaukseen ja -työhön. Uusi lakiesitys näyttäisi perustuvan tämän koulutuspoliittisen ratkaisun aiheuttamaan virhepäätelmään.

Lakiesityksen perusteluissa vastustetaan palveluiden pirstoutumista ja eriytymistä. Nyt olemme lailla edesauttamassa sosiaalityön sisäistä eriytymistä sosiaalityön ja -ohjauksen palveluihin. Tällainen byrokratian ja hierarkian lisääminen ei voi olla lainlaatijan toivomus. Lisäksi tällainen ositettu, jossa asiakas ei enää tapaa sosiaalityöntekijää saattaa johtaa traagisiin seurauksiin.

Haluammeko siis todella jakaa asiakkaat sosiaaliohjauksen ja -työn asiakkaisiin? Vähenisikö asiakkaiden pompottelu? Lisääntyisikö eri ammattien välinen yhteistyö? Tämän sijaan sosiaalialan korkeakoulutettujen sosiaalityöhön perustuvaa yhteistä ammatillista identiteettiä tulisi vahvistaa eikä heikentää.

Sosiaalityö tulisikin määritellä laaja-alaisesti siten, että sosionomien (AMK) tekemä työ olisi olennainen osa sosiaalityön kokonaisuutta. Muuten sosiaalityö uhkaa Suomessa latistua alle 3000 sosiaalityöntekijän tekemäksi palveluohjaukseksi.

Sosionomi (AMK) -koulutuksen elinehto on säilyttää kiinteä yhteys yliopistolliseen sosiaalityön tutkimukseen ja koulutukseen.

Yliopistokoulutuksen saaneiden sosiaalityöntekijöiden tulee puolestaan säilyttää elävä yhteys sosiaalisen auttamisen käytäntöihin ja asiakkaisiin.

Sosiaalityön tavoitteita edistävä moniammatillinen työ vaatii johtajuutta, joka pohjaa sosiaalityön arvoperinteeseen. Pelkästään viranomaisuudella ei ihmisarvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistetä, vaan siihen vaaditaan sosiaalityön ammattilaisuutta, joka perustuu auttamisen käytännöissä todentuviin ja vahvistuviin sosiaalityön humaaneihin arvoihin.

Ilmari Rostila

YTT, Hyvinvointipalvelujen professori, Tampereen yliopisto

dosentti (sosiaalityö)

Juha Santala

VTM, lehtori, TAMK

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.