Sote-sotkun anatomia

Keskisuomalaisen pääkirjoituksen (25.10.) mukaan valta on jaettava väestön mukaan myös erva-alueilla eli suunnitelluilla erikoissairaanhoidon erityisvastuualueilla ja osin myös sosiaali- ja terveysuudistuksessa eli sote-uudistuksessa. ”Kaikkien äänen tulee kuulua väestön mukaisessa suhteessa.”

Hyvä esimerkki on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuusto, johon 21 jäsenkuntaa valitsevat 1–5 jäsentä asukasluvun mukaan. Kunnan äänimäärä valtuustossa määräytyy siten, että sillä on yksi ääni jokaista alkavaa 1000 asukasta kohti.

Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Tämä äänileikkuri tarkoittaa sitä, että Jyväskylällä on liittovaltuustossa vain 20 prosenttia äänistä, kun sillä muuten olisi ääntenenemmistö eli kaikki valta. Sama äänileikkuri on käytössä myös asunto-osakeyhtiöissä.

Viidenneksen ääniosuus ei kuitenkaan tarkoita, että Jyväskylällä olisi äänivaltaa vain 20 prosenttia, mikäli valtaa mitataan epäortodoksisesti esimerkiksi Shapleyn–Shubikin valtaindeksillä (SSI), jonka Lloyd S. Shapley ja Martin Shubik kehittivät 1954. Shapley sai viime vuonna taloustieteen Nobelin palkinnon, tosin eri keksinnöstä. Valtaindeksejä on muitakin, joihin voi tutustua vaikkapa Turun yliopiston Voting Power and Power Index Websitella.

Laskin hetkessä mainitun sivun laskurilla liitovaltuuston voimasuhteet. Jyväskylän äänivalta on 52/261 äänellä 37,73 prosenttia. Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Multia saavat 1 270–1 786 asukkaallaan 0,96 prosenttia vallasta kukin jne. Luhangan osuus vajaalla tuhannella asukkaalla on puolet tästä (0,48 %). Näiden äänivalta on hieman suurempi kuin äänillä tai asukasluvuilla laskien.

Kuntayhtymä toimii pääministerin mukaan (Yle Radio Suomi 27.10.) toisinaan hyvin, toisinaan huonosti, kun ”näistä isoista palveluista päättääkin monet kunnat yhdessä”. Niinpä sote-järjestämislakiin ei oteta säännöstä pakollisesta äänileikkurista, joka rajaisi suurten kuntien edustajien äänimäärää. Kukin pohtikoon itse tykönänsä, kuinka demokraattinen tällainen uudistus on, joskin ”hallinnollisesti järkevä ja tehokas”. Miksi muuten sairaanhoito ja sosiaalitoimi on sotkettava keskenään?

Seppo Heinonen

taloustieteiden maisteri

Vantaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.