Sote-uudistus toteutettava vaiheittain

Olli-Pekka Niskanen

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suuri hanke, sote-uudistus kaatui perjantaina 8.3. kaataen samalla maan hallituksen. Uudistusta on yritetty tehdä useamman hallituksen toimesta yli kymmenen vuoden ajan. Sen tarpeesta on olemassa suuri yksimielisyys. Silti uudistusta ei ole onnistuttu tähän mennessä saamaan läpi.

Mediassa uudistuksen keskeisiä päänäyttämöitä ovat olleet sosiaali- ja terveys- ja perustuslakivaliokunta sekä näiden kuulemat ulkopuoliset asiantuntijat. Keskeiseksi ongelmaksi uudistuksen läpiviennissä muodostuivat jälleen lainsäädännön valmisteluun liittyvät ongelmat.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet maakunnissa työskennelleet sotemuutosjohtajat. Soten valmisteluun on maakunnissa osallistunut 18 sote-muutosjohtajaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on ollut kansallinen sote-muutosjohtaja. Muutosjohtajat ovat seuranneet läheltä koko uudistusprosessia, mutta heidän näkökulmansa prosessista on jäänyt julkisuudessa katveeseen.

Jyväskylän yliopistossa Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toteutettiin sotemuutosjohtajille opinnäytetyöhön liittyvä puhelinhaastattelu helmi-maaliskuun vaihteessa 2019. Haastatteluun osallistui 17 muutosjohtajaa.

Haastattelun pääteemat liittyivät muutosjohtajan rooliin sekä muutosjohtajien ja poliitikkojen väliseen vuorovaikutukseen. Yksi haastattelujen keskeisistä tuloksista liittyy muutosjohtajien kokemukseen roolistaan lainvalmistelutyössä.

Yli puolet (59 %) haastatelluista muutosjohtajista koki, että heidän asiantuntemustaan ei oltu lainvalmistelussa hyödynnetty riittävästi. Yhtä lukuun ottamatta kaikki muutosjohtajat kokivat dialogin maakunnan poliitikkojen kanssa avoimeksi ja rakentavaksi.

Sen sijaan valtakunnan poliitikkojen kanssa dialogin avoimeksi ja rakentavaksi määritteli muutosjohtajista alle puolet. Prosessin seurauksena muutosjohtajien luottamus valtakunnalliseen poliittiseen päätöksentekoprosessiin on hälyttävän huonolla tolalla.

Vain yksi muutosjohtaja ilmaisi prosessiin liittyvien kokemustensa jälkeen luottavansa valtakunnalliseen poliittiseen päätöksentekoprosessiin.

Tutkimuksen aineistonkeruun ajankohdalla on varmasti ollut vaikutusta tuloksiin. Muutosjohtajien näkemyksissä korostuu voimakkaasti ennakointi siitä, että sote-uudistus on kaatumassa ja siksi on luonnollista, että he tuovat haastatteluissa esiin prosessia koskevaa kritiikkiä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Keskeinen muutosehdotus oli uudistuksen vaiheittainen toteuttaminen, jota kannatti kolme neljästä muutosjohtajasta. Sama määrä muutosjohtajia piti hyvänä ajatuksena uudistuksen parlamentaarista valmistelua.

Kommentit kuten: ”että kun kaikkien pitää saada ne isot asiat, niin sitten ei kukaan saa mitään” ja ”tämä oli liian iso vietäväksi kerrallaan läpi” kuvaavat muutosjohtajien näkemystä soteuudistukseen liittyneistä rakenteellisista ongelmista.

Kyselyn tulokset voidaan tiivistää ajatukseen, että sote-uudistuksen läpivieminen edellyttää selkeästi avoimempaa dialogia sekä roolitusten selkeyttämistä poliittisen ja virkamiestoiminnan rajapinnassa.

Poliittisella päätöksentekoprosessilla on omat lainalaisuuteensa, mutta prosessin tulevaisuuden kannalta keskeistä olisi pyrkimys oppia aiemmasta toiminnasta.

Sote-muutosjohtajien mielipiteet ovat yksi osa olennaista palautetta hankkeen onnistumisista ja epäonnistumisista. Toivottavasti ne käydään puolueissa huolellisesti läpi.

Tilanteen ajankohtaisuutta kuvaa hyvin yhden muutosjohtajan haastattelussa tuoma sitaatti: ”Tätä on tehty 4 tai 5 tuotantokautta .., ja tilanne on yhä epäselvä… Nyt pitäs löytää seuraavaan hallitusohjelmaan sellaset merimerkit, joilla tää saadaan maaliin, koska kyllä tää tulee olemaan katastrofaalista katsoa, jos tää vaan jatkuu ja jatkuu. Ja sitten ne seuraukset tulee olemaan myös ihmisten palvelujen näkökulmasta katastrofaalisia, jos ei tätä nyt saada vietyä eteenpäin.”

Teksti perustuu Niskasen (kuvassa oikealla) tekemään pro gradu -työhön Jyväskylän yliopistossa. YTT, yliopistonlehtori Jokivuori on ollut tutkielman ohjaaja.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 26.5.

Suomi on ilmastorikollinen

Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Luonnon hävityksen kauhu odottaa meitäkin Laukaassa

Onko masentunut ihminen sairas?

Lyhyet 25.5.

Koulussa huomio perustaitoihin

Alle 18-vuotiaan työllistäminen on vastuullinen teko

Hallitusohjelmaan kansallinen talous- taidon ohjelma

Sain hyvää palvelua

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.