Soten päätavoitteeksi toimivat hoitoketjut

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen jämähti eduskuntapuolueiden kiistelyyn rakenteista. Sitä ei saatane maaliin tällä hallituskaudella, joten uudistustyötä riittää seuraavallekin eduskunnalle.

Yhteiskunta säästäisi vuosittain sosiaali- ja terveysmenoissa kymmeniä miljoonia euroja, jos sairauksien hoito olisi järjestetty optimaalisesti. Avainasemassa ovat toimivat hoitoketjut eli oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ja perustason riittävä resursointi. Espoon lonkkaliukumäki on esimerkki onnistuneesta hoitoketjusta.

Lonkkaliukumäki on kokonaisuus, joka on rakennettu lonkkamurtuman kokeneen henkilön tarpeista, tavoitteena mahdollisimman nopea kuntoutuminen ja kotona pärjääminen leikkauksen jälkeen. Liukumäki alkaa jo ambulanssissa. Ensimmäinen tapaaminen lääkintäjumpparin kanssa on ennen leikkausta, kuntoutusosastolle siirrytään noin kaksi päivää leikkauksesta ja kuntoutus jatkuu myös kotiin pääsyn jälkeen, ensin ammattiavun turvin ja sen jälkeen “kotikoutsin” kannustamana.

Lonkkaliukumäessä ei törmäillä organisaatioiden eikä ammattiryhmien raja-aitoihin. Ei odotella leikkaukseen tai kuntoutukseen pääsyä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyö toimii saumattomasti. Seurauksena ovat murtumapotilaan vähentyneet hoitopäivät ja nopeampi kuntoutuminen ja sen myötä vähentyneet kustannukset.

Erityisesti kuntoutus on jäänyt terveydenhuoltopalveluissa lapsipuolen asemaan. Pääasiassa yksityisten toimijoiden toteuttamat kuntoutuspalvelut eivät yhdisty riittävän sujuvasti muuhun terveydenhuoltoon. Kuntoutuspalveluja tulisi käyttää nykyistä enemmän sairauksien ja toiminnanvajauksien ehkäisyyn ja toiminta- ja liikuntakyvyn palauttamiseen sairauksien ja onnettomuuksien jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen pirstaleisuus sekä perustason aliresursointi ovat johtaneet potilaiden pompotteluun toimijalta toiselle sekä turhaan hoidon odotteluun. Näistä pitäisi päästä eroon. Sairaus tai vamma harvoin kuntoutuu itsekseen ilman hoitoa, usein se pahenee.

Toimivat hoitoketjut vaativat henkilöstön koulutusta ja uudelleen kohdentamista, parempaa johtamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä. Taloudellisia lisäresursseja ei tarvita, sillä hoitopäivät ja jatko-operaatioiden tarve vähenee. Todellinen taloudellinen ja inhimillinen säästö syntyy, kun tehokkaan hoitopolun avulla sairastunut kuntoutuu toimintakykyiseksi ja terveeksi, omassa kodissaan edelleen pärjääväksi ihmiseksi.

Elina Sillanpää

liikuntatieteiden tohtori

ikääntymisen ja terveyden tutkija

kunnanvaltuutettu

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Lyhyet

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.