Soten päätavoitteeksi toimivat hoitoketjut

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen jämähti eduskuntapuolueiden kiistelyyn rakenteista. Sitä ei saatane maaliin tällä hallituskaudella, joten uudistustyötä riittää seuraavallekin eduskunnalle.

Yhteiskunta säästäisi vuosittain sosiaali- ja terveysmenoissa kymmeniä miljoonia euroja, jos sairauksien hoito olisi järjestetty optimaalisesti. Avainasemassa ovat toimivat hoitoketjut eli oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ja perustason riittävä resursointi. Espoon lonkkaliukumäki on esimerkki onnistuneesta hoitoketjusta.

Lonkkaliukumäki on kokonaisuus, joka on rakennettu lonkkamurtuman kokeneen henkilön tarpeista, tavoitteena mahdollisimman nopea kuntoutuminen ja kotona pärjääminen leikkauksen jälkeen. Liukumäki alkaa jo ambulanssissa. Ensimmäinen tapaaminen lääkintäjumpparin kanssa on ennen leikkausta, kuntoutusosastolle siirrytään noin kaksi päivää leikkauksesta ja kuntoutus jatkuu myös kotiin pääsyn jälkeen, ensin ammattiavun turvin ja sen jälkeen “kotikoutsin” kannustamana.

Lonkkaliukumäessä ei törmäillä organisaatioiden eikä ammattiryhmien raja-aitoihin. Ei odotella leikkaukseen tai kuntoutukseen pääsyä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyö toimii saumattomasti. Seurauksena ovat murtumapotilaan vähentyneet hoitopäivät ja nopeampi kuntoutuminen ja sen myötä vähentyneet kustannukset.

Erityisesti kuntoutus on jäänyt terveydenhuoltopalveluissa lapsipuolen asemaan. Pääasiassa yksityisten toimijoiden toteuttamat kuntoutuspalvelut eivät yhdisty riittävän sujuvasti muuhun terveydenhuoltoon. Kuntoutuspalveluja tulisi käyttää nykyistä enemmän sairauksien ja toiminnanvajauksien ehkäisyyn ja toiminta- ja liikuntakyvyn palauttamiseen sairauksien ja onnettomuuksien jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen pirstaleisuus sekä perustason aliresursointi ovat johtaneet potilaiden pompotteluun toimijalta toiselle sekä turhaan hoidon odotteluun. Näistä pitäisi päästä eroon. Sairaus tai vamma harvoin kuntoutuu itsekseen ilman hoitoa, usein se pahenee.

Toimivat hoitoketjut vaativat henkilöstön koulutusta ja uudelleen kohdentamista, parempaa johtamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä. Taloudellisia lisäresursseja ei tarvita, sillä hoitopäivät ja jatko-operaatioiden tarve vähenee. Todellinen taloudellinen ja inhimillinen säästö syntyy, kun tehokkaan hoitopolun avulla sairastunut kuntoutuu toimintakykyiseksi ja terveeksi, omassa kodissaan edelleen pärjääväksi ihmiseksi.

Elina Sillanpää

liikuntatieteiden tohtori

ikääntymisen ja terveyden tutkija

kunnanvaltuutettu

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luonto kutsuu! Ei siis enää tekosyitä!

Voiko hallitus jakaa rahaa lainvastaisesti?

Orjuuden ja sorron varjo on pitkä ja synkkä

Vihervasemmisto on uhka sananvapaudelle

Kyllä kaupungin johto vastaa ja haluaa osaltaan edistää avoimmuutta

Lyhyet

Uupuminen voi alkaa jo koulussa

Säynätsalo go go go!

Vanhempien yhdenvertaisuus on lasten perusoikeus

Viljelty pelto tai laidun ei ole retki- paikka

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.