Sukuni Suomi Sata

Juhannuspäivänä silitän Impin haurasta kättä, mutta hän ei ole enää läsnä nykyhetkessä.

Tammikuussa 1916 Impi syntyy autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan, mutta toive itsenäisyydestä kytee jo voimakkaana. Impin elämää maailmanpolitiikan tuulet eivät vielä hetkauta. Äidin rakkaus, läheisyys ja lämpö ovat tärkeämpiä. Isä Fredrik työskentelee seppänä ja äiti Ida majoittaa uittomiehiä. Impin koulutie loppuu varhain, mutta perustaidot on jo opittu.

Jatkosodan ensimmäisenä päivänä Impi ja kasvattina varttunut Olavi vihitään koruttomin menoin. Lääkintämiehenä palvellut Olavi jatkaa rauhan tultua työtään puuseppänä.

Lapsia on tässä vaiheessa syntynyt kaksi, ja neljä on tuleva lisää. SOK:n lahjoittamalle tontille rakentuu tyyppitalo, jota rintamamiestaloksi kutsutaan.

Kasvimaan antimet ovat tärkeä lisä melko niukkaan ja yksitoikkoiseen ruokavalioon. Saattaapa lasten vatsakipu olla vain voimakasta nälän tunnetta, sillä ruokaa ei ole ylettömästi ja totuuden nimissä Impin keittotaidotkaan eivät ole kummoiset.

Olavia ei kotona juuri näy, sillä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Lisäksi hän on urheilumiehiä. Koti saattaa olla kylmä ja ulkohuussissa tervetulleeksi toivottaa reiästä törröttävä jäätynyt kasa. Kaikkeen ei kuuden lapsen äidin aika riitä aikana, jolloin perusmukavuudet puuttuvat lähes joka torpasta. Töitä on tehtävä kodin ulkopuolella voimalaitoksen siivoojana ja makeistehtaalla.

Urheilumiehen lasten harrastukset ovat urheilullisia, tietenkin ideologialtaan oikeassa seurassa. Liisan kohdalla se tarkoittaa naisvoimistelua ja hiihtoa. Lukupäätä on sen verran, että oppikoulun ovet aukeavat. Mutta mikäpä olisi nuoren elämässä tärkeämpää kuin rakkaus. Nuoresta naisesta tuleekin äiti, kun Kekkosen luvalla naimisiin menneelle parille syntyy poika. Kotitalon yläkerran huoneessa perhe opettelee yhteistä elämää ensimmäiset kymmenen vuotta.

Toinen lapsi syntyy Arava-kerrostaloon, jonka oranssit seinät loistavat kilpaa auringon kanssa. Hyvinvointivaltio ottaa harppaus­askeleita ja puolen vuoden äitiysloman jälkeen pieni tyttönen pääsee perhepäivähoitoon naapuritalon Ritvalle.

Seurakunnan kerhossa opitaan ristimään kädet, ja illalla samoissa tiloissa touhutaan Nuorina Kotkina.

Koulussa kuri on vielä kova. Pulpetissa istutaan kädet ristissä ja vastausvuoron saa viittaamalla, johon on vain yksi ja oikea tapa. Avain kaulassa mennään vapaasti, kunhan muistaa olla syömässä arkena viideltä ja viikonloppuna kahdelta.

Vähäiset ovat ne ohjeet, joita elämälle kotoa saa, mutta niillä on painoarvoa. Ne annetaan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Opiskele, hanki työ ja tee lapset vasta sen jälkeen.

Näin myös tapahtuu, ja tyttö tai nyt jo nainen liittyy kasvavaan yli kolmekymppisten ensisynnyttäjien joukkoon. Viimeinen lapsenlapsenlapsi, jonka isomummo ehtii nähdä.

Yhtä innokkaana poika lähtee kouluun kuin äitinsä yli kolmekymmentä vuotta aiemmin. Pikkusisko aloittaa perhepäivähoidossa, mutta ei sentään puolivuotiaana, kiitos pidentyneen vanhempainvapaan. Avainkaulatytöstä on tullut äiti, puoliso, palkansaaja, veronmaksaja ja täysivaltainen yhteiskunnan osa.

Suomi on kehittynyt valtavasti sadan itsenäisen vuoden aikana. Miltä Suomi näyttää sadan vuoden päästä?

Toivottavasti suvaitsevammalta, tasa-arvoisemmalta ja monikulttuurisemmalta kuin nyt. Maalta, jossa on turvallista elää ja kasvattaa lapsia. Maalta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja edetä elämässä. Maalta, jossa myös heikommista pidetään huolta.

Eliisa Haimakka

Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.