Suo-ojitus ja humusongelma

Markku Seppäsen oivallisessa kirjoituksessa "Kansalaisen näkökulma turvetuotantoon" (Ksml 27.12.) otettiin kantaa käsiteltävänä olevaan maakuntakaavan luonnokseen, jossa varataan alueita turvetuotantoon ja jossa pitäisi osoittaa alueita myös suoluonnon suojeluun, mutta tämä aihe ei ole suunnittelijoita kiinnostanut ja suojelunäkökulma on jäänyt sivuseikaksi.

Saarijärven vesistöalueella ja laajemminkin Keski-Suomen vesistöissä suurin ongelma on vesistöjen humuskuormitus. Sitä aiheutuu turvetuotannosta ja soiden ojituksesta.

Koska keskustelussa turvetuotanto on vallannut pääosan, haluan tuoda esille ojituksen ongelmat.

Metsäojituksia tehdään kivennäismailla ja metsää kasvavilla turvemailla vesihaittojen estämiseksi ja tämä tuottaa hyviä tuloksia.

Mutta ojituksia on tehty paljon myös selvillä suoalueilla ja suurin osa näistä on ollut turhia, toivottua metsänkasvua ei ole tapahtunut. Haitat, eli suoluonnon ja alapuolisen vesistön pilaantuminen, ovat kyllä toteutuneet.

Parhaillaan on maakunnassa käynnissä laajamittainen suo-ojien kunnostus, joka tuottaa valitettavia seurauksia vesistöihin.

Metsäalan ammattilaiset, jotka näitä toimenpiteitä suunnittelevat ja toteuttavat, ovat itse olleet aikanaan suosittelemassa ojituksia ja on ymmärrettävää, että heidän on vaikea havaita tapahtuneita virheitä.

Moniko meistä omat virheensä myöntää? Maakuntakaava olisi oikea paikka kiinnittää asiaan huomiota.

Kaavan laatijat ovat asian kyllä havainneet ja muutamissa ehdotuksissa on esitettyjä suojelutoimia ehdotettu täydennettäväksi suoalueita ennallistamalla.

Nämä ehdotukset ovat kuitenkin aivan marginaalisia. Tulisi tehdä kokonaisselvitys metsäojitusten tilanteesta ja laatia sen mukaiset suositukset soiden ennallistamistoimenpiteistä koko maakunnan, mutta ennen kaikkea Saarijärven ja Jämsän vesistöreittien osalta.

Maakuntakaava on kyllä hyvä ja demokraattinen tapa ratkaista tärkeitä yhteisiä kysymyksiä. Toivoisi vain, että kaavan perusteet olisivat kestävällä pohjalla.

Vuoden 2011 aikana on käynnistetty Taso-hanke ja vasta sen yhteydessä ollaan selvittämässä turvetuotannon ja metsäojituksen aiheuttamien kiintoaineksen ja humuksen leviämistä ja mittaamista. Juuri näistä asioista vallitsee viranomaisten ja kansalaisten välillä suuria erimielisyyksiä.

Luotettavia arvioita vesistöjen sietokyvystä ei tällä hetkellä ole ja siten edellytykset ehdotettujen kaavallisten ratkaisujen vesistövaikutusten arviointiin puuttuvat.

Tosin kaavaselostuksesta ilmenee, että vesistöjen tilaa on selvitetty myös arviointimenettelyllä, johon ovat voineet osallistua Keski-Suomen liiton ja Ely-keskuksen virkamiehet ja Vapon edustajat.

Minä vain jäin ihmettelemään, että mitä ne virkamiehet siinä tekivät. Olisihan se Vapo nyt yksinkin osannut päättää, mitkä järvet säilytetään ja mitkä pilataan.

OLAVI NIEMI dipl.ins., eläkkeellä Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Eroja eri alueiden välillä pitää kaventaa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Etusijalle lapset ja nuoret

Lukijan kuva

Lukijan kuva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.