Suojelualueet eivät lisää metsätuhoja

Väinö Paananen (Ksml 28.5.) ja Pentti Könkkölä (Ksml 3.6.) ovat esittäneet huolensa suojelualueiden metsien ennallistamisesta ja metsien terveydestä.

Suojelualueilla pyritään säilyttämään metsillemme ominainen lajisto ja metsäelinympäristöjen vaihtelevuus. Pohjoisissa havumetsissä lahopuun merkitys luonnon monimuotoisuudelle on hyvin suuri. Suojelualueisiin sisältyy luonnontilaisten metsien lisäksi entisiä talousmetsiä, joihin ennallistamalla tuotetaan luonnonmetsien rakennepiirteitä. Näin tarjotaan elinpaikkoja taantuneille lajeille ja nopeutetaan metsien palautumista luonnontilaa kohti.

Suojelualueiden metsien ennallistamisen ei ole havaittu yli kymmenen vuoden ja yli 10 000 hehtaarin kokemukseen perustuen koskaan aiheuttaneen tuhoja ympäröivillä alueilla. Ensimmäistä epäiltyä tapausta viime vuodelta tutkitaan. Viime kesä oli Suomessa säiltään poikkeuksellinen ja kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja tappoi puolustuskyvyltään heikentyneitä puita ja puuryhmiä eri puolilla Etelä-Suomea sekä talousmetsissä että suojelualueilla.

Ilmastonmuutoksen myötä monien tuholaisten elinolot paranevat ja erityisesti kirjanpainajan merkitys kuusimetsien tuholaisena voi lisääntyä merkittävästi. Tasaikäiset ja yksitoikkoiset varttuneet kuusikot ovat tuhoille erityisen alttiita. Varovaisuuteen on aihetta, ja asiaan on kiinnitetty huomiota myös ennallistamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja toimista tiedottamisessa.

Lähiaikoina julkaistaan uudistettu ennallistamisopas. Tuholaiskantojen pitäminen matalina on kaikkien etu ja tavoite, myös suojelualueilla.

Lahopuusta riippuvaisia lajeja on Suomessa noin 5 000. Näistä vain muutamat ovat ns. metsätuholaisia. Metsätaloustoimet tuottavat tuholaisille otollista lisääntymismateriaalia jatkuvasti, minkä vuoksi niiden kannat ovat talousmetsissä paikoin korkeita. Esimerkiksi tukkimiehentäi on avohakkuista hyötyvä talousmetsien kiusa.

Suojelualueilla tuholaisten kannat ovat tutkitusti yleensä hyvin matalia. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi myrskytuhojen jälkeen, kannat voivat suojelualueillakin hetkellisesti runsastua, mutta tuskin koskaan laajoja tuhoja aiheuttaviksi.

Tutkimuksissa tuholaisten tappamia tai heikentämiä puita on havaittu enintään muutaman kymmenen metrin säteellä kuolleen puun keskittymistä. Kuolleessa puussa elävät tuholaiset lisääntyvät vain tuoreessa kuorellisessa puuaineksessa.

Myöhemmin lahoavassa puussa elävät aivan muut lajit, joista ei puuston terveydelle ole vähäisintäkään riskiä. Päinvastoin, ne ovat välttämättömiä ravinteiden kierrättäjiä ja keskeinen osa metsien ravintoverkkoja.

Könkkölä ihmetteli, miksi Suomen uhanalaisten lajien listalla olevia lajeja ei löydy Uunio Saalaan Suomen metsähyönteiset -kirjasta vuodelta 1949. Kyseinen Saalaan teos keskittyi ensisijaisesti tavallisiin, puiden ja puutavaran vioittamisen kannalta sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä merkityksellisimpiin lajeihin. Nämä lajit ovat meillä edelleen pääosin yleisiä ja elinvoimaisia, eivät uhanalaisia.

Etevänä hyönteistutkijana jo Saalas oli huolestunut metsiemme lajiston kehityksestä. Hän toteaa esimerkiksi komean nahkuri-nimisen kovakuoriaisen kuuluvan "niihin hyönteisiin, jotka ilmeisesti vähitellen ovat yhä enemmän alkaneet väistyä kulttuurin tieltä sitä myöden kuin ikihongat ovat käyneet harvinaisiksi tai kuin ne eivät ainakaan enää saa jäädä metsiimme lahoamaan".

Nahkurin taantuminen on jatkunut, mutta se elää vielä joillakin suojelualueistamme. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

ESKO HYVÄRINEN suojelubiologi, FM, MMT Metsähallitus Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Perussuomalaiset valmiita vastuunkantoon

LyhyetTori satamaan Savonlinnan tyyliin. Sieltä köysirata harjulle. Turisteille ilma- vesikyytiä.Ja tuoretta kalaa

Lyhyet

Turpeen poltto pitää lopettaa nopeasti

Viisikko jatkaa seikkailujaan

Hippoksesta väitteitä ilman perusteita

Ravitsemusterapeutteja tarvitaan kunta- ja maakuntatyöhön

Lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.