Suomalainen yrityskulttuuri on laitettava remonttiin

Suomen kansainvälinen kilpailukyky on vajonnut roimasti alaspäin, eikä tänne saada uusia ulkomaisia investointeja. Yleistä ilmapiiriä leimaa varovaisuus ja apeus. Erityisesti Keski-Suomea on piinannut vaikea työttömyys jo pitkään, ja ely-keskuksen mukaan työllisyysaste on jo toiseksi huonoin kaikista maakunnista. Vain Kainuussa on vielä heikompi tilanne.

Samaan aikaan meillä istuu liian monta osaavaa ammattilaista kotona, koska he eivät uskalla lähteä onnistumaan. Yrittäjyyden aloittamista täytyy helpottaa, sillä yritykset tuovat Suomeen rahaa, työtä ja verotuloja.

Oma vuosikymmenien kokemukseni yrittäjyydestä on antanut minulle selkeän näkemyksen siitä, millä tavalla työn tekemistä ja erityisesti pienyrittäjän asemaa pitää Suomessa helpottaa.

Suomessa yrittäjä ei voi yrittää, vaan on pakko onnistua. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on korkea, koska yrittäjä tippuu monien yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Yrittäjän jääminen kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle ei hyödytä ketään, mutta estää tehokkaasti tuhansien ihmisten osaamisen hyödyntämisen.

Myös asennemuutosta tarvitaan, sillä yrittäjä ei voi aina onnistua. Syy konkurssiin ei välttämättä ole yrittäjässä tai tuotteessa. Tästä syystä konkurssin tehnyttä yrittäjää ei pidä leimata epäonnistujaksi vaan päinvastoin kannustaa kokemusta viisaampana tarttumaan toimeen uudestaan.

Yrittämisen aloittamista helpottaisi toimiva perustulomalli. Tällä hetkellä esimerkiksi starttiraha on vain näennäinen tukikeino, koska sen saaminen edellyttää yritystoiminnan aloittamista tyhjältä pöydältä.

Todellisuudessa yritystoiminta alkaa usein pikku hiljaa harrastuksen tai sivutoimisuuden kautta. Perustulo turvaisi toimeentulon yrittämisen ensimmäisinä vuosina, jolloin toiminnan kannattavaksi saamiselle jäisi enemmän aikaa.

Sosiaaliturvabyrokratian keventämisen lisäksi on tärkeää nostaa arvonlisäverotuksessa verovapaan liikevaihdon alarajaa 8500 eurosta vähintään 25 000 euroon. Suomessa tämä raja on pysynyt samana EU:n jäsenyyden alusta alkaen, kun useissa muissa EU-maissa alaraja on Suomea korkeampi.

Tällä hetkellä monet yrittäjät ovat jatkuvasti veitsenterällä toiminnan kannattavuuden kanssa korkeiden arvonlisäverojen vuoksi. Pienten tulojen ilmoittaminen teettää myös paljon työtä niin yrittäjille kuin verohallinnollekin. Tilastojen mukaan 41 prosenttia yrittäjistä tienaa vuodessa alle 24 000 euroa.

Haluan tehdä Suomesta yrittäjyyteen kannustavan yhteiskunnan. Yrittämistä latistava byrokratia on laitettava kuriin – hallinnon pitää palvella ihmisiä eikä päinvastoin. Myös ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on tehtävä paljon nykyistä helpommaksi. Sitä kautta Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, kasvua ja verotuloja.

Ihmisten energia pitää käyttää järkevästi rakentamaan meille kaikille parempaa yhteiskuntaa. Yrittämisen hyödyt tuntuvat elinvoimana sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Yrittäjyyteen kannustava politiikka myös säästää sosiaalimenoja ja terveydenhuollon kuluja byrokratian vähenemisen ja hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Samalla huolehditaan suomalaisen osaamisen, kokemuksen ja perinteisten taitojen säilymisestä.

Margo Saxberg

yrittäjä

Toivolan Vanhan Pihan isäntä

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

Outoa touhua Jyväskylän metsissä

Puolimatka petaa poliittista uraansa

Hallitus hakee fokustaan

Pääministeri Rinteen ikiomat kuplat

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.