Suomalainenkaan liha ei ole ekoteko

Väite ”suomalainen liha on ekoteko” ei kestä kriittistä tarkastelua, vaikka sitä kuinka jankattaisiin eri medioissa. Meillä on onneksi lukuisia muitakin vaihtoehtoja, kuin vertailla brasilialaista ja suomalaista naudanlihaa.

Ekologisinkin naudanliha tuottaa kasviproteiineihin verrattuna moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt ja vie moninkertaisesti maa-alaa.

Samalla alalla, jolla kasvatetaan eläinten rehu, saadaan ihmisten käyttöön murto-osa ravintomäärästä, mitä saataisiin jos keskityttäisiin valkuaiskasvien viljelyyn.

Science-tiedejulkaisun mukaan lihan ja maidontuotanto käyttävät globaalisti 83% maatalouden pinta-alasta, mutta tuottavat saatavista kaloreista vain 18% (Poore & Nemecek 2018). Mielenkiintoista.

Kyllä, Anne Kalmari (KSML 12.4.), luonnon monimuotoisuus kiinnostaa. Jonkin verran laidunnusta tarvitaan ylläpitämään perinnebiotooppeja, mutta tämänhetkinen eläintuotanto on luonnon tarpeiden ja kantokyvyn kannalta ylimitoitettua.

Maatalousympäristöjen eliölajit tarvitsisivat monipuolisia elinalueita, joita erikoistuneet tuotantoalueet eivät tarjoa. Lisäksi, edelleen on tiloja, joilla lehmät eivät ylipäänsä pääse laiduntamaan tai jos pääsevät, ulkoilu rajataan 60 päivään vuodessa.

On totta, että kasvejakin voi viljellä kestävästi ja kestämättömästi, mutta valitettavasti suurin osa eläintuotannosta kuluttaa joka tapauksessa merkittävästi kasvituotantoa enemmän resursseja.

Kuten Kalmari toteaa, suomalainen nautatuotanto on soijatonta. Silti Suomeen tuotavasta soijasta 85–95% käytetään eläinten rehuksi – Suomessa sioille ja broilereille, minkä Kalmari varmasti tietää myös. Kasvava lihankulutus onkin pääasiallinen syy soijan kysynnän kasvuun.

Kalmari on huolissaan myös soijaa syövien ihmisten syöpäriskistä. Lienee syytä muistuttaa, että keskeiset suomalaisten kansansairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit liittyvät mm. kovien eläinperäisten rasvojen saantiin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n alaisen Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) luokituksessa prosessoidut lihatuotteet ovat samassa haittaluokassa kuin tupakka, dieselhöyryt ja asbesti.

Suolistosyövän riskitekijäksi on todettu länsimainen ylimitoitettu määrä punaista lihaa ja eläinrasvoja, sekä riittämätön kuidunsaanti. Kuiduttomat eläintuotteet vievät lautastilaa kuitupitoisilta viljoilta ja muilta kasvikunnan tuotteilta.

Kalmarilla, kuten monilla, käsitys kasvisruoasta vaikuttaa olevan 1980-luvulta. Kasvisruoka ei tarkoita porkkanaa + salaattia. Kasvisaterialla ei korvata kiloa lihaa kilolla porkkanaa, vaan sisältö on huomattavasti monipuolisempaa, kun vaan heittää ennakkoluulonsa syrjään.

Kalmari vertaa lihan päästöjä myös salaattiin, joten mainittakoon, että yksikään kasvisruokailija ei haali kalorimääräänsä pelkästä salaatista. Lisäksi fiksu valinta lautasen tuoreosuudeksi kasvihuonesalaatin ja tomaatin sijaan löytyy kylmäkellarista eli kotimaisista juureksista ja kaaleista.

Lautasen proteiiniosuudeksi kasvipohjaisia innovaatioita on yhä enemmän, ja onneksi Suomessa on myös viljelijöitä ja tuottajia, jotka katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita kehittymään ja muuttumaan yhteisen hyvän nimissä.

Mitä Kalmarin irralliseen kivihiilikommenttiin tulee, hiilettömän tulevaisuuden eteen tehdään kovasti töitä, eikä vähiten siellä missä vihreät vaikuttavat. Toivottavasti, Anne, sinäkin teet.

Vilma Niskanen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.