Suomea ja Ahvenanmaata ei voi verrata Itä-Ukrainaan

Kalevi Reiman (Ksml 31.10.) heitteli herjaa Ahvenanmaasta ja ahvenanmaalaisista alatyylisesti ja perusteitta.

Muutama seikka Ahvenanmaan historiasta:

Suomen sodan jälkeen, kun Suomi irrotettiin Ruotsista, seurasi Ahvenanmaa Suurruhtinaskuntaan. Venäläiset rakensivat Bomarsundin linnoituksen, joka sitten tuhoutui Oolannin sodassa. Tämän sodan seurauksena Ranska ja Englanti tiedustelivat, haluaisiko Ruotsi ottaa Ahvenanmaan Venäjästä.

Kuningas Oskar I kieltäytyi, kun oli riittävästi muutenkin ongelmia Venäjän kanssa. Sodan seurauksena sovittiin Ahvenanmaan demilitarisoinnista. No sopimuksesta huolimatta Venäjä rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana Ahvenanmaalle linnoitteita.

Kun tultiin sortovuosiin, Ahvenanmaalla syntyi huoli tulevaisuudesta ja syntyi pyrkimys Ruotsin yhteyteen. Se oli mitä luonnollisinta ajateltuna 600-vuotista Ruotsin aikaa, kieltä, kulttuuria sekä venäläistämisen uhkia.

Kesällä 1917 kunnallismiehet kokoontuivat salaiseen ”palokuntakokoukseen”. Päätettiin perustaa toimikunta ja kääntyä Ruotsin kuninkaan puoleen Ruotsiin liittymiseksi. Syntyi salainen Åland rörelse-liike ja kerättiin salaisesti kansalaisadressi, jonka melkein kaikki miespuoliset allekirjoittivat. Olisimmeko niissä olosuhteissa menetelleet toisella tavalla?

Sitten Suomi itsenäistyi ja alkoi sisällissota. Ahvenanmaalla hääräsi neljän valtion joukkoja: venäläisiä, suomalaisia, ruotsalaisia ja vihdoin myös saksalaisia.

Sodasta päästyä riita Ahvenanmaasta oli Ruotsin ja Suomen välillä suuri. Riita ratkaistiin Kansainliitossa 1921: saaret jäävät Suomeen ja niille annettiin itsehallinto.

Ruotsi sai takeet, että Krimin sodan jälkeen päätetty demilitarisointi jää voimaan, samoin alueen neutraliteetti – Ahvenanmaa pysyy erilaisten konfliktien ulkopuolella. Siitä myös vapautus asevelvollisuudesta. Itämeren merkitys rauhanmerenä on tänään dramaattisesti korostunut.

Autonomia ei ollut siis ahvenanmaalaisten idea, mutta kun se saatiin, sitä on taitavasti hyödynnetty mutta ei muiden kustannuksella. Olosuhteet ovat kehittyneet niin erinomaisesti autonomian myötä, että jos nyt tehtäisiin kysely, suuri enemmistö asettuisi valtioliitoksia vastaan.

Ahvenanmaalla ei vastakkainasetteluilla mekkaloida eikä niitä olekaan. Pitäisikö elää jotenkin toisella tavalla?

Ahvenanmaan tarina on kuin Suomen tarina, onnen kantamoinen ja epätodennäköinen etukäteen arvioitaessa. Molemmilla on ollut monta historianpolun haaraa, joissa on asetuttu oikealle tielle. Siinä olisi sopimisenmallia maailman riitapukareille!

Miksi Ahvenanmaan hyviä olosuhteita pitäisi kadehtia? Keneltä sivistynyt elämäntapa on jollakin tapaa pois?

Marraskuun 6. päivä on Svenska Dagen, Ruotsalaisuuden päivä. Se on arvo kumpuaa myös suomenkielisille luontevasta ja arvokkaasta kulttuuriyhteydestä ja-perinnöstä sekä historiasta. Se on osa identiteettiämme kuin karjalaisuuskin. Lippu salkoon ja ”Skål på den saken”!

Pekka Lehtonen

Järvenpää, Suolahti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Jyväsjärvi ja Rantaraitti ovat Jyväskylän keuhkot

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Äänestäjien tahdosta viis

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.