Suomen lähihistorian kansantajuistaminen on tärkeää

Entisenä ns. fennica-informaatikkona osasin jo odottaa yleistajuista, mutta historiantutkimukseen perustuvaa teosta sodanjälkeisestä ajasta ja monelta eri kantilta. Tämänkaltaiset teokset ovat paitsi tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamista – myös merkittäviä meille tuon ajan eläneelle sukupolvelle. Sehän on meidän omaa historiaamme. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen tutkijat ovat onnistuneet jälleen.

Olin Antero Holmilan ja Simo Mikkosen tänä keväänä ilmestyneen teokseen ”Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-49”, liittyvässä tilaisuudessa yliopistolla 4.5.2015. Noin tuntia ennen tilaisuuden alkamista luin Keskisuomalaisesta arvostelun teoksesta. Sain kohtsillään myös kirjan käsiini ja luettuani, teki mieli tarttua kynään. Eivätkä nämä kommentit ole tarkoitettu kirja-arvostelun arvosteluksi, sanottakoon se varmuuden vuoksi.

Kirjan kuvaamaan ajanjaksoon tutustuin ”tieteellisesti” jo vuonna 1965 tenttiessäni Jyväskylän yliopistossa osion Suomen uusimmasta historiasta. Siihen kuului vain yksi kirja eli Lauri Hyvämäen Vaaran vuodet (1954) sekä lisäksi joukko artikkeleita mm. Omasta maasta.

Näidenkin lähteiden myytit Holmila kumoaa. Omiakin muistikuvia noilta ajoilta alkaa jo olla. Mielestäni nyt ilmestynyt kirja on hyvin todentuntuinen. Etäältä näkee paremmin.

Heti sodan jälkeen ja vuosikymmeniä myöhemminkin – myös suomettumisen aikoina – Lauri Hyvämäen teos oli useimmille meistä täyttä totta. Sodat ja myös politiikka ovat kovin raadollisia asioita, ovat aina olleet. Tänä päivänä on paljon enemmän faktatietoa tuosta ajasta mm. arkistojen avautumisen myötä, kuten tekijäkin esittelytilaisuudessa selvitti.

Nyt julkaistun historian alaotsikko on osuva: Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet. Ehkä vuosilukuja alaotsikossa olisi voinut vähän laajentaa tai jättää kokonaan pois.

Sotaveteraani-isäni usein toistama tunnettu sanonta oli ”Luulo ei ole tiedon väärtti”. Se on juuri näin. Vaaran vuodet eivät itse asiassa olleet niin vaarallisia kuin luultiin. On toisaalta hyvä, että myyttejä murretaan, sillä monet nykyihmisetkin haluavat tietää mitä oikeasti on tapahtunut. Eli tarkennettuna, miten tähän hyvinvointivaltioon on tultu. Sodan jälkeisenkin ajan sankaritarinoista on maksettu kova hinta. Se olisi hyvä muistaa. Tätä on Holmila ansiokkaasti tutkinut ja vielä lähes selkokielellä.

Keskisuomalaisen sinänsä myönteisessä arvostelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että loppua kohden teos kääntyy yleisemminkin tunnetun poliittisen historian suuntaan, vaikka tavallisen ihmisen arjesta olisi mielellään lukenut lisää. Niin minäkin ensin ajattelin – siis lukematta kirjaa. Tavallisten ihmisten tarinat olisivat niitä kaikkein mielenkiintoisimpia. Varsinkin kun tuon ajan läpikäyneitä on vielä paljon elossa.

Kuten Holmila esittelytilaisuudessa kertoi, tarinat ovat jo historiantutkimuksen ja etnologian rajapintaa. Ehkä teoksen luonteen huomioon ottaen niitä on riittävästi ja järkyttäviäkin sellaisia, näin mietiskelin kirjaa tutkiskellessani. Esimerkiksi nuoren naisen kuolemaan johtaneesta laittomasta aborttikokemuksesta tuli pala kurkkuun.

Kuten teoksessa todetaan tutkimuksellista kokemustietoa on jo paljon olemassa ja ennen pitkää niitä voimme lukea myös me tavalliset ihmiset. Ehkä tällaisia poikkitieteellisiä kansantajuisia teoksia on jo olemassa, ei vain ole osunut silmiini.

Jos teoksessa jokin asia erityisesti kiinnostaa, kannattaa vilkaista kirjan lopussa olevia liitteitä: lähteitä, viitteitä ja henkilöhakemistoa. Tässä tapauksessa on tosi hyvä, että hakemistot on jätetty kirjaan. Monista kansantajuisista julkaisuista jään usein kaipaamaan tämänkaltaisia hakemistoja.

Pirkko Audejev-Ojanen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Lukijan kuvatSateenkaari Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.