Suomen laulua jo 100 vuotta

Petri Honkonen

Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu!

Näin kajahtaa ilmoille lauluista komein, Suomen laulu. Nämä Fredrik Paciuksen sävellyksen sanat ovat kaikuneet suomalaisten mielissä, kun olemme juhlineet 100-vuotiasta maatamme. Kulunut viikko on todella ollut Suomen ja suomalaisten juhlaa. Pienen kansakunnan selviytymistarina liikuttaa ja vavisuttaa mieliä.

Suomen laulun ensi sävelet laulettiin epävarmoissa oloissa. Maalaisliiton Santeri Alkion johdolla itsenäiseksi julistautuneen kansakunnan tie johti sotaan veli veljeä vastaan. Tästäkin selvittiin ennennäkemättömän nopeasti. Sisällissodan jälkeinen eheyttämisprojekti ei olisi ollut mahdollista ilman kansanvaltaista hallitusmuotoa, eduskuntaa ja kunnallista itsehallintoa, johon jokaisella oli mahdollisuus osallistua.

Kansanvalta oli se rakennuspuu, jolle tasavallan talo rakennettiin. Se yhtenäisti toisiaan vastaan sotineen kansan. Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan pitkä linja syntyi jo sisällissodan jälkeen. Lex Kallio antoi maata viljelyyn maannälkäisille. Se sitoi kapinahengen maahan, loi sen ajan pienyritteliäisyyden, pienviljelyksen. Siinä olisi opittavaa meillä tämänkin ajan päättäjille.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, se tiedettiin jo tuolloin ja näin se on tänäkin päivänä. Sosiaaliturvan uudistamisessa toivoisin samanlaista päättäväisyyttä, mitä oli 1920-luvun taitteen torpparivapautuksen ja Lex Kallion toteuttajilla. Maan antaminen köyhille oli silloisen ajan perustulo.

Nämä kansakuntaa eheyttäneet uudistukset olivat ehdoton edellytys sille, että raskaista sodan vuosista selvittiin yhtenäisenä ja itsenäisenä kansakuntana. Oppivelvollisuuden myötä lähestulkoon kaikkien perheiden lapset istuivat samoissa kansakoulujen luokissa.

Koulutusjärjestelmäämme on tänäkin päivänä moitittu ”tasapäistämisestä”. Todellisuudessa kaikille lapsille ja nuorille annettu, samoihin vaatimuksiin perustuva koulutus on ollut tärkeimpiä tasa-arvoa luovia tekijöitä. Tärkeää on myös yhtenäinen kokemus: toisissa yhteiskunnissa, joissa yhteiskuntaluokka on sanellut koulutustien, ei ole samanlaista kansallista yhtenäisyyttä syntynyt.

Tämä kehityskulku huipentui peruskoulu-uudistukseen 1970-luvulla. Nyt elämme nivelvaihetta, jossa samojen lähtökohtien tarjoamisesta tulee ehdottomasti pitää kiinni jatkossakin.

Sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton hallitusyhteistyön tuloksena tehtiin keskeiset päätökset, joilla luotiin hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja rakenteet.

Tämä projekti tarkoitti hyvinvointierojen jatkuvaa kaventamista tulonsiirroilla, talouskasvun ja teollisuuden luomista aluepolitiikalla koko maahan, lapsiperheiden tukemista etuuksilla ja palveluilla, naisten työssäkäynnin mahdollistamista ja eläkejärjestelmän luomista ikäihmisten turvaksi.

Tulokset olivat huikeita – hyvinvointierot kapenivat, työllisyys oli korkea ja maalla meni hyvin. Samalla projekti kuitenkin karkasi käsistä, sillä palveluiden rahoituspohja laajeni liian nopeasti.

Suomen laulu soi kauniisti edelleen. Edellisestä lamasta on toivuttu. Tämä tarkoittaa työtä ja parempaa toimeentuloa yhä useammassa suomalaisessa perheessä. Elpymiseen ei kuitenkaan voi tuudittautua, vaan tarvitaan uudistuksia.

Uudistuksien toteuttamiseen tarvittaisiin samanlaista yksituumaisuutta kuin edellisillä vuosikymmenillä. Sellaista yhteiskuntapoliittista koko puoluekentän halkaisevaa näkemystä Suomen suunnasta ei tällä hetkellä ole. Yhteisymmärrys isoista uudistuksista ja niiden linjoista, kuten sosiaaliturvajärjestelmän remontista, verotuksen uudistamisesta ja koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä tulisi löytyä.

Suomen laulu päättyy toivoon. Suomi on maailman vauraimpia ja tasa-arvoisempia maita. Yhteinen projektimme on todellakin onnistunut, mutta ei koskaan valmis. Ilossa ja murheessakin meidän tulee ponnistella Suomemme eteen, yhdessä.

Sydäntä, jos suotu sulle, murheess’ ilossakin kuule: Suomen laulua.

Kirjoittaja on keskustan

kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.