Suomi atomiteollisuuden koekaniiniksi?

Avoimia kysymyksiä ministeri Tarja Cronbergille:

Kykeneekö Suomi EU:n perussopimuksen hyväksymisen jälkeen estämään ulkomaisilta yhtiöiltä uraaninlouhinnan Suomessa? Kykeneekö Suomi EU:n perussopimuksen jälkeen estämään muiden EU-maiden yhtiöitä rakentamaan ydinvoimaloita Suomeen? Ja tuleeko Suomesta Euroopan ydinjätehautausmaa?

Suomeen ollaan nyt rakentamassa neljää maailman suurinta ydinvoimalaa:

1. Rakenteilla Olkiluoto 3, EPR, maailman suurin pilot reaktori, "helikopterista tehty hävittäjä", jonka rakentamisen ongelmat ja lisäkustannukset maksatetaan kuluttajilla. Käyttöönotto?

2. Suunnitteilla Olkiluoto 4, 1 000-1 800 MW, EPR?

3. Lupa-asteella Fortum - Loviisa 3, 1 000-1 800 MW?

4. Suunnitteilla Fennovoima, E.ON, 1 000-1 800 MW?

Olkiluotoon suunnitellaan jo neljättä voimalayksikköä, ja kokonaisvaikutukset meriympäristöön ovat entistä merkittävämpiä, sillä ydinvoima on lauhdesähköä, josta 2/3 menee merien lämmittämiseen.

Suomi on jo myöntänyt kaksi uraaninlouhintalupaa: Cogema / Areva (Eno ja Kontiolahti) sekä Namura/Finland Kuusamo. Lisäksi valtauslupaa odottaa 25-35 hakemusta.

Ministeri Mauri Pekkarinen on todennut, että jos Suomi käyttää atomivoimaa, moraalinen velvollisuutemme on myös tuottaa uraania omaan käyttöön. Uraaninlouhinta myrkyttää maaperän, pohjavedet, pintavedet ja ilmaston jopa tuhansiksi vuosiksi. Suomessa ei ole edes tekniikkaa jalostaa raakauraania polttoaineeksi!

Ranska on kieltänyt uraaninlouhinnan alueellaan terveys- ja ympäristöriskien vuoksi.

Keskeisin ympäristövaikutus on kuitenkin ydinpolttoaineen varastoinnista ja käytöstä sekä käytetyn polttoaineen varastoinnista ja loppusijoituksesta syntyvät radioaktiiviset päästöt ja niiden vaikutukset luonnonympäristöön sekä mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit.

Missään päin maailmaa ei ole vielä käytössä edes loppusijoitusta, johtuen esim. maanjäristysten pelosta.

USA:n tiedeakatemian mukaan reaktoripolttoaine on pidettävä ihmisistä ja ympäristöstä eristettynä vähintään 300 000-1 000 000 vuotta.

Mikään vakuutusyhtiö ei myöskään korvaa täysimääräisesti suuronnettomuusvahinkoja, eikä periaatteessa atomivoimalavahinkoja ollenkaan.

Jos ja kun ydinjätteistä tulee myös Lissabonin sopimuksen jälkeen kansainvälistä kauppatavaraa, niin kuin CO2-päästöistä, onko niin, että atomiystävällisestä Suomesta, vastoin kansan tahtoa, tulee jälkipolvien ydinjätehautausmaa? Kykeneekö Suomi takaamaan miljoonaksi vuodeksi jätteiden hautaamisriskit, varsinkin kun mikään vakuutusyhtiö ei kykene edes korvaamaan riskejä täysimääräisesti?

SINIKKA TYYNELÄ Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.