Suomi nousuun maaseutumaisella politiikalla

Mikä maassamme on maaseutua?

Maaseutua voidaan määritellä niin monilla mittareilla, että kaikilla meillä ei ole niiden perusteella helppo muodostaa selkeää käsitystä Suomen maaseudusta.

Helpotetaan asiaa rakentamalla maaseutukäsitteestä kaksi rautalankamallia. Niiden lisäksi katsotaan, mitä OECD on asiasta tutkinut.

Yksi kaikkia meitä suomalaisia yhdistävä tekijä on se, että lähes kaikkien juuret ovat maaseudulla. Me tiedämme, että ajettuamme muutaman minuutin autolla pois kaava-alueilta olemme luonnon ympäröimällä maaseutumaisella alueella.

Toinen määritelmä maaseudusta: nousemme selkeällä ilmalla helikopterilla korkeuksiin ja katsomme sieltä alas. Miltä Suomi näyttää? Tiedän, että sieltä näkyy pääasiassa metsiä ja järviä ja harvalukuisesti muutamia kaupunkeja ja taajamia. Kaikkia niitä ympäröi kaunis luonto rikkauksineen. Näkyy maaseutumainen Suomi.

Maaseutua on maassamme todella paljon. Niin paljon, että jos maamme kaikkien suurimpien kaupunkien rakennetut ruutukaava-alueet niputettaisiin tiiviisti yhteen rakennetuksi, veikkaan että lähes kaikki mahtuisi kehä kolmosen sisään. Ja jos vielä siirretään kehä kolmosta parikymmentä kilometriä pohjoiseen päin, niin ainakin mahtuisivat.

Kehä kolmosen sisälle tiiviisti rakennetun uuden ruutukaava-alueen ulkopuolelle jäisi maaseudulle rakennettu maaseutumainen Suomi. Siellä ovat maaseutumaiset kunnat, rakennettu infrastruktuuri, asukkaat, yritykset, palvelut, luonto rikkauksineen, maaserudun elinvoimaisuus ja maaseudun bkt.

Maaseudun bruttokansantuotolla rahoitetaan osaltaan koko maan hyvinvoinnin palvelutuotantoa. Siellä ovat myös meidän isiemme ja äitiemme elämisen ja asumisen juuret.

OECD on tutkinut maaseudun elinvoimaisuuden luonnetta ja rakenteita. Suomen maaseudulla asuvan väestön osuus suuralueittain OECD:n alueluokituksen TL3 /2002 mukaan on prosentteina seuraava:

Ahvenanmaa 59,51%, Pohjois-Suomi 54,98%, Itä-Suomi 53,49%, Länsi-Suomi 54,97%, Etelä-Suomi 28,53%.

OECD:n alueluokituksen TL3 / 2003 mukaan Suomen maaseutualueiden osuus maamme pinta-alasta väestöstä ja bruttokansantuotosta olivat: 89% Suomen pinta-alasta, 53% Suomen väestöstä, 45% Suomen bkt:stä.

Nämä luvut ovat noista vuosista hieman muuttuneet, mutta suuruusluokkaan muutoksella ei ole merkitystä. Mitä se muutos on ollut? Suomalainen maaseutumainen politiikka on korvattu keskittämispolitiikalla.

Vaikka maamme bruttokansantuotteen määrä on kohonnut, niin se ei ole riittänyt rahoittamaan hyvinvointipalvelujamme. Maamme on velkaantunut. Elinvoimaisuuteen ei ole panostettu riittävästi. Muutos on kaiken aikaa nakertanut maaseudun merkitystä ja elinmahdollisuuksia siellä.

Maaseutumaisen Suomen kansantuotannon määrä on niin suuri, että sen hylkääminen tai vähemmälle huomiolle jättäminen johtaa taloudelliseen katastrofiin. Sen ennusmerkit ovat nähtävillä.

Suomalaisessa politiikassa pitää tiedostaa, mikä merkitys maamme hyvinvoinnin rahoittamisessa on maaseutumaisen Suomen elinvoimaisuudella ja kansantuotannolla. Samoin se, miten suuri merkitys maallemme on sillä politiikalla, jonka seurauksena maaseutumaisen Suomen elinvoimaisuus vähenee.

Maallamme ei ole varaa menettää maaseutumaisen Suomen elinvoimaisuutta. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on kannettava asiassa vastuu. Miten?

Uuden hallituksen strategiseen ohjelmaan olisi otettava rohkeasti mukaan Suomen maaseutumainen politiikka. Tätä politiikka tukemaan rakennetaan suuri investointiohjelma. Sen sisältöön tulisi rakentaa maaseutumaisen Suomen vahvuuksiin perustuvat suuret hankeohjelmat. Esimerkiksi:

Metsien hyötykäytön kehittämisohjelma investointeineen 2 mrd. €, kaivannaisteollisuuden kehittämisohjelma investointeineen 2 mrd. €, matkailun kehittämisohjelma 1mrd. €, liikenneinfrastruktuurin investointiohjelma 2 mrd. €, tietoliikennepalvelujen kehittämisohjelma 1 mrd. €, raideliikenteen kehittämisohjelma 1 mrd. €, vesistöjen hyötykäytön kehittämisohjelma 0,5 mrd. €, osaamisen kehittämisohjelma (yliopistot + AMKK) 0,5 mrd. €. Yhteensä 10,0 mrd.€.

Nuo ovat suuntaa antavia, maaseudun vahvuuksiin liittyviä hankkeita. Niiden sisältöä ja rakenteita tulee tarkentaa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Summa on suuri, mutta tuota suuruusluokkaa sen tulisi olla seuraavan hallituskauden aikana, jotta tarvittava käänne syntyisi.

Miten tuo kaikki rahoitetaan? Sitä tulee pohtia huolellisesti kaikkien rahoittajatahojen kanssa. Valtiolla siihen tulee olla oma merkittävä osuutensa. Tavoitteena tulisi olla ensi vaalikaudella työttömien määrän vähentäminen merkittävästi.

Tiedän, että esitystäni vastustetaan ja se ammutaan alas, mutta toivon että alasampujat esittävät vaihtoehdon maaseutumaisen Suomen kansantuotannon pelastamiseksi. Vaihtoehtona ei enää voi olla maaseutu-Suomen mahdollisuuksien hylkääminen. Siihen meillä ei ole varaa. Maaseudulla asuu noin 53% suomalaisista ja siellä tuotetaan noin 45% bkt:stä.

Sellaisilla päätöksillä, joiden seurauksena kansalaistemme ostovoima vähenee, ei työllistetä ketään. Sama koskee myös maamme hyvinvointipalvelujen alasajamista. Tiedän hyvin sen, että palvelurakenteita tulee uudistaa (sote ym. siellä mukana). On kuitenkin selvää, että sillä tavalla työllisyys, ostovoima ja bkt eivät kasva. Tarvitaan yrittäjyyden, työpaikkojen ja ostovoiman lisäämiseen johtavia päätöksiä.

Palvelujen alasajamisella syödään voimaa pois kehittämiseltä. Ja kun riittävän paljon hyvinvointipalveluja ajetaan alas, siitä kärsii maamme kilpailukyky. Sen takaisin saaminen onkin jo eri juttu.

Lähdetkö sinäkin rakentamaan Suomea nousuun maaseutumaisella politiikalla?

Teppo Sirniö

kunnanjohtaja

Petäjävesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Taitetun indeksin oikaisu lisäisi verotuloja

Kenen käsissä Jyväskylän kaavoitus?

LyhyetRaamattuun uskovat eivät ole joko lukeneet tai ymmärtäneet sitä.Esim: 1. Moos. 19: 7–8Perustotuus: ”Ihminen olet ja tulet pysymään eliöiden ja elottoman ympäristön vaikutusverkoston osana.”

Lyhyet

Myös yksityishenkilöiden veronkierto estettävä

Masennuksesta ja surusta

Venäjä, idästä ei mitään uutta

Lyhyet

Tulevaisuuden työelämä kaipaa ”sosiaalisia nörttejä”

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.