Suomi tarvitsee oikeistolaisen opetusministerin

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan koulutuksen kaupallistumisesta (Ksml 20.11.). Koulutuksesta leikkaaminen niin valtiolla kuin kunnissakin on synnyttänyt yksityiset koulutusmarkkinat. Yksityinen tukiopetus houkuttelee koulutustietoisia ja varakkaita vanhempia, kun kunnallisen koulutuksen taso on laskenut resurssien puutteessa.

Koulutuksen rapautuminen on koskettanut erityisesti toista astetta, mutta myös peruskoulutusta. Peruskoulu syntyi 40 vuotta sitten tavoitteenaan kansallinen eheys ja koulutuksen tasa-arvo. Yhdenvertaisuus on murentunut jo leikkausten vuoksi, mutta tasa-arvo on vaarassa horjua myös uudenlaisesta ajattelusta johtuen.

Uudistuvissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa hyväksytään ajatus, että oppimiseen voidaan käyttää lasten omaa teknologiaa. Valtaosalla perheistä on varaa älyteknologiaan ja lapset oppivat sen kautta vapaa-ajallaan. On luonnollista ottaa se käyttöön ja sallia myös kouluissa, mutta toisaalta kaikilla ei ole mahdollisuutta uutuuksiin. Jos poliitikot eivät ole tarkkana resurssien jaossa, epätasa-arvo pääsee hiipimään perusopetukseen takaoven kautta.

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten lasten osaaminen ja kouluviihtyvyys ovat laskeneet. Liiallinen tasapäistäminen, joustamaton tuntijako, koulurauhaongelmat, yksilöllisen ohjauksen ja valinnanvapauden puutteet heikentävät oppimisen arvostusta.

Koulutusta ei nähdä enää sosiaalisen nousun mahdollistajana eikä oppimista itsetunnon vahvistajana. Perheet hakevat yksilöllistä ja tarpeitaan vastaavaa opetusta yksityisiltä firmoilta, sillä peruskoulu ei sisällöltään ja toimintatavoiltaan vastaa enää heidän tarpeitaan. Koulutusmarkkinoiden synty tulisi ymmärtää julkisen koulutuksen rapautumisen oireena, ei suinkaan syyllisenä kahden koulutuskastin syntymiseen.

Peruskoulu on ajateltava uudelleen. Sen lähtökohtana tulee olla tuntijaon joustavoittaminen ja valinnanvapauden lisääminen lapsen omien vahvuuksien pohjalta.

Oppilaanohjausta tarvitaan lisää ja kotijoukkoja mukaan yksilöllisemmän opinpolun suunnitteluun. Eri aineiden oppimääriä on uskallettava leikata ja aineista muodostaa laajempia kokonaisuuksia.

Vastaisiko peruskoulu paremmin aikaansa, jos oppimäärä olisi suoritettu jo kahdeksassa vuodessa ja yhdeksännellä opiskeltaisiin teorian sijasta työelämä- ja kansalaistaitoja sekä hiljalleen jo toisen asteen opintoja? Näin nivellettäisiin perusopetuksen ja toisen asteen opinnot toisiinsa ja pidennettäisiin työuria niiden alkupäästä.

Kuluneella hallituskaudella demarivetoinen koulutuspolitiikka on entuudestaan lisännyt peruskoulutuksen byrokratiaa ja holhoavaa otetta nuorista. Suomi tarvitsee oikeistolaisen opetusministerin, joka kykenee johtamaan peruskoulutuksen pelastustalkoita.

Julkisen perusopetuksen tulee tulevaisuudessakin olla kansallisen eheyden tae. Se vaatii jatkuvien leikkausten loppumista, valinnanvapauden lisäämistä ja mahdollisuutta opettajille keskittyä jälleen heidän perustehtäväänsä eli opettamiseen, sosiaalisten ongelmien ratkomisen sijaan. Nykymenolla väki karkaa yksityiskouluihin ja preppausfirmoihin.

Marjo Pakka

FM, HTK, aineopettaja

pj., Jyväskylän kokoomusnaiset ry

kansanedustajaehdokas (kok.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Lyhyet

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Hallitus hakee fokustaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.