Suomi tarvitsee toimivan tieverkon nyt ja jatkossa

Liikennesektori elää kehityskaarensa murrosvaihetta ja julkisessa keskustelussa vilisee erilaisia trendisanoja. Digitalisaatiohuumassa on tärkeää pitää pääkylmänä ja muistaa myös se perusta, johon liikennesektori nojaa nyt ja tulevaisuudessa.

Maanteiden merkitys tavaravirtojen valtasuonistona ei katoa mihinkään digiaikanakaan. Kuljetusteknologian megatrendit, kuten autonomian lisääntyminen, ei suinkaan vähennä infran laadulle asetettuja vaatimuksia, vaan päinvastoin lisäävät niitä.

Tiestömme korjausvelka pääsi jo hetkeksi karkaamaan hallinnasta. Ennen tämän hallituskauden alkua 2,5 miljardin euroon paisunut velka näkyy meidän kaikkien tiellä liikkujien arjessa. Suomen kilpailukyvylle on mitä karvainta myrkkyä, kun liikennejärjestelmän häiriöherkkyys kasvaa, elinkeinoelämän kuljetuksia joudutaan ohjaamaan kiertoreiteille ja kuljetusketjujen nopeus hidastuu. Tämä myös lisää kustannuksia ja liikennepäästöjä.

Nykyhallitus tarttuikin ansiokkaasti lapion varteen ja toimillaan onnistui ainakin pysäyttämään korjausvelan kasvun. Tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin selätetty, sillä jos tulevilta hallituksilta rahaa korjausvelan torjuntaan ei jatkossa enää löydykään, ohittaa korjausvelka uudelleen karmaisevan 2,5 miljardin euron rajapyykin jo heti 2020-luvun alkuvuosina.

Vuosien saatossa kuljetuskaluston koko on kasvanut, tavaramäärät lisääntyneet ja kuljetusten tehokkuusvaatimukset kasvaneet. Samalla ilmastomme on muuttunut.

Talvisin nollarajan tuntumassa sahaava lämpötila asettaa erityisen haasteen tiestön liukkaudentorjunnalle. Haasteeseen on myös pystyttävä vastaamaan, sillä elinkeinoelämän kuljetusten on liikuttava päivin ja öin, läpi vuoden.

Maailma ei pysähdy talvikaudeksi. Talvihoidossa on, liikenneturvallisuuden ohella, kyse myös kymmenien tuhansien ihmisten työturvallisuudesta.

Kun onnettomuus sattuu, nousevat taloudelliset vahingot nopeasti satoihin tuhansiin euroihin, puhumattakaan henkilövahingoista sekä niiden aiheuttamasta tragediasta ja kärsimyksestä. Talvihoidosta säästäminen tulee yhteiskunnalle äärettömän kalliiksi.

Jo ensimmäiset talvipäivät osoittivat Keski-Suomessakin tiestön talvihoitojärjestelmän haavoittuvuuden. Edellisten talvien kokemukset ovat yhtä huolestuttavia ja ammattiliikenteen toimijoiden tyytyväisyys tienhoidon tasoon sakkaa vuosi vuodelta.

Vaikuttaa selvälle, ettei vuosikymmeniä sitten rakennettu tiestön talvihoitojärjestelmämme vastaa enää nykypäivän vaatimuksiin. Järjestelmän uudistaminen on aloitettava nopeasti.

Mikko Voutilainen

toiminnanjohtaja

SKAL Keski-Suomi ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Lyhyet

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.