Suurkuntapolitiikalla on tuhoisat seuraukset

Valtaosa Suomen kunnista tunnistaa palveluiden kehittämistarpeen mutta ajatusta siitä, että pelkät vahvat peruskunnat vaikka pakolla runnoen synnyttäisivät tasavertaisempia palveluja ja säästöjä kunnat eivät nielleet. Kunnat pelkäävät ja syystä lähipalveluiden etääntymistä ja päätösvallan menettämistä oman alueen asioihin.

Kunnissa vastustetaan rajusti pakkoliitoksia. Oikeusoppineet pitävät niitä perustuslain vastaisina ja kaiken lisäksi kuntavaalit ovat tulossa.

Nyt hallitus yrittää kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan lieventää kantojaan. Mitään järkevää uutta sisältöä hallitus ei ole kuitenkaan tuonut. Syksyllä hallitus jopa pääministerin suulla hehkutti reformin tuottamia miljardisäästöjä, nyt takki on kääntynyt ja hallitus toteaa, ettei säästöjä synny.

Ministeri Virkkunen ei ole pystynyt antamaan kuulemistilaisuuksissa lähipalvelulupausta, vaan sysännyt koko asian kuntien vastuulle.

Jos hallitus olisi ollut tosissaan pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvaamassa palvelut kaikkialle Suomeen, se olisi lähtenyt pohtimaan julkisen sektorin rajoja, työnjakoa palveluiden tuottamisessa kuntien ja valtion välillä ja se olisi pohtinut myös laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöä. Lapin yliopiston professori Asko Suikkanen haastaakin hallituksen ja eduskunnan keskustelemaan aluehallinnon roolista palveluiden tuottamisessa, ei kuntien määrästä.

On helppo yhtyä Suikkasen ja Oulun yliopiston professorin Sami Moision ajatuksiin. Hänen mukaansa hallitus on keskittämässä Suomen kehitystä vajaaseen kymmeneen kaupunkiin. Muut alueet se jättäisi kamppailemaan hyvinvoinnistaan markkinatalouden säännöillä. Tällaista pakkokollektivisointimallia harjoitettiin vanhassa Neuvostoliitossa, tunnetuin seurauksin.

Moision mukaan yhteiskunnalliseen puheeseen on tullut piirteitä metropolivaltioajatuksesta, talouden avulla hallitsemisesta. Jokaisen alueen velvollisuus siis olisi tässä markkinavetoisessa maailmassa tulla toimeen omillaan, ilman tulonsiirtoja, kuten tähän saakka. Tähän kylmään ajattelutapaan liittyy se, että julkisin varoin rakennetut alueiden keskeiset instituutiot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut kyseenalaistetaan.

Hallitus on siis hylkäämässä sekä alueelliseen että sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkivän politiikan.

Hallituksen poliittisessa pelissä unohdetaan ihminen, hänen tarvitsemansa palvelut sekä oikeutensa asua missä kolkassa Suomea haluaa. Suurkuntahankkeen alle on jäänyt kokonaan palveluprosessien kehittäminen, palvelujen tehokkaammat tuottamistavat sekä tietotekniikan yhteensovittaminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.