Syyni on tarkka

Sunnuntaisuomalainen käsitteli 5.6. päihdeongelmaisten pääsemistä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen sekä oppilaitosten haluttomuutta puuttua opiskelijoidensa päihdeongelmiin. Kuten artikkeli totesi, päihderiippuvaisten opiskelijoiden seulonta valintakokeissa on vaikeaa, sillä moni päihdeongelmainen pystyy esiintymään pääsykokeissa vakuuttavasti.

Mutta toisin kuin artikkelissa esitettiin, myös sosiaali- ja terveysalalle ohjaavaan ja lähihoitajan työvoimakoulutukseen opiskelijat valitaan samanlaisen soveltuvuuskokeen kautta kuin muutoinkin lähihoitajaopiskelijat. Näin myös Savon ammatti- ja aikuisopistossa ja lähihoitajakoulutusta antavissa muissa itäsuomalaisissa oppilaitoksissa.

Soveltuvuuskoe koostuu useammasta osiosta ja mittaa monipuolisesti hakijan persoonallisuutta ja kognitiivisia valmiuksia. Persoonallisuustesteillä ja haastattelulla saadaan tietoa hakijan taipumuksista, vahvuuksista, vuorovaikutustaidoista, kehityskyvystä ja motivaatiosta.

Soveltuvuuskokeen yhtenä tehtävänä on erotella ne hakijat, joilla ei elämäntilanteessaan tai kehitysvaiheessaan ole edellytyksiä suorittaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Muiden hakuehtojen täyttymisen lisäksi hakijan on läpäistävä soveltuvuuskoe hyväksytysti, jotta hänet voidaan valita opiskelijaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon.

Vaikka suurin osa lähihoitajaksi opiskelevista on motivoituneita ja alalle soveltuvia, kokemus on osoittanut, ettei soveltuvuuskoe takaa sitä, että opiskelemaan pääsee joskus myös alalle soveltumattomia kuten päihderiippuvaisia. Tuolloin opiskelijan kanssa keskustellaan ja häntä ohjataan itse ymmärtämään tilanne ja mahdollisesti vaihtamaan alaa. Nykylainsäädäntö ei anna oppilaitokselle oikeutta erottaa alalle soveltumattomuuden perusteella koulutuksesta jo kerran opiskelijaksi valittua.

Artikkelin mukaan osa oppilaitoksista jättää puuttumatta opiskelijoidensa päihdeongelmiin, koska ne haluavat valmistumisesta maksettavan valtion tuen. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen opiskelijamäärän eikä suoritettujen tutkintojen mukaan, joten väittämä ei pidä lähihoitajakoulutuksen osalta paikkaansa.

Koulutuksen järjestäjällä on velvoite lähettää valmistuvasta opiskelijasta ilmoitus Valviran ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lähettäessään tämän ilmoituksen tulee koulutuksen järjestäjän olla vakuuttunut siitä, että kyseinen henkilö kykenee valmistuessaan työskentelemään ammatissaan. Muutoin opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista, ei tutkintotodistusta.

Ei ole kovin tavallista, että koulutuksen järjestäjä jättää jonkun opiskelijan kohdalla kyseisen ilmoituksen tekemättä, mutta joskus näin joudutaan toimimaan, joten työnantajan tulisi lähihoitajaa palkatessaan tarkistaa, että kyseinen henkilö on merkitty Terhikki-rekisteriin.

PIRJO PELTOLA rehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto/ sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Paremmin sujuvaa Linkki-VIP-palvelua

Haloo hallitus ja eduskunta! Tarvitsette kunnon terapeuttia!

Migri ja ihmisyys

Lukijan kuva

Jätevesiasetus näyttää taas yhä oudommalta

Lyhyet

Lyhyet

Miksi Halssilaa roskataan?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.